Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Tampereen normaalikoulun historiaa

Tampereen normaalikoulu perustetaan

Asetus Tampereen normaalilyseon perustamisesta (N:0 49) annettiin Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1962. Sen mukaisesti Tampereen kaupunkiin perustettiin 1. päivästä syyskuuta 1962 lukien asteittain yhteislyseotyyppinen kahdeksanluokkainen suomenkielinen Tampereen normaalilyseo-niminen koulu. Latinan sana norma-normae tarkoittaa kulmamittaa, mitan täyttävää ja koulusta puhuttaessa hyvää, esimerkiksi kelpaavaa koulua.

Oma koulurakennus valmistuu

Tampereen norssilla oli tontti Nekalan kaupunginosassa valmiina jo perustamisesta lähtien ja rakentamaan päästiin tammikuussa 1965 ja uuteen rakennukseen muutettiin tammikuussa 1966. Rakennuksen ja sen vuonna 1982 valmistuneen laajennuksen on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck.

Anno domini 1965, maaliskuun 30.päivänä – Urho Kaleva Kekkosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä, Johannes Virolaisen maan hallituksen pääministerinä, Jorma Tuomisen Hämeen läänin maaherrana ja Erkki Lindforsin Tampereen kaupunginjohtajana – muurattiin Tampereen normaalilyseon peruskivi Rakennushallituksen, Tampereen Kaupunginhallituksen, Kalevan kansalaiskoulun, Tampereen Työväenopiston, Arkkitehtitoimisto Schreckin, Rakennusliike Niilo Ahti Oy:n, Tampereen Normaalilyseon , Vanhempainneuvoston ja Auskultanttikunnan edustajien sekä koulun opettaja- ja oppilaskunnan läsnäollessa.

Tampereen normaalilyseo on kaupungin kolmastoista oppikoulu ja maan kahdeksas normaalilyseo. Sen tehtävän on toisaalta palvella kasvavan teollisuuskaupungin nuorison sivistystarpeita, toisaalta laajenevaa ja tehostuvaa opettajainvalmistusta. Koulu, joka Suomen valtion rakennuttamana kohosi Tampereen kaupungin lahjoittamalle tontille Nekalan kaupunginosaan, tarjoaa lähes 29 000 kuutiometrin laajuisena  työskentelytilat noin 500 oppilaalle ja runsaalle 130 opetusharjoittelijalle.

Normaalilyseo heijastaa aikaansa

”Tampereen normaalilyseon peruskivi muurataan aikana, jolloin Suomen koululaitos on suurten ratkaisujen edessä. Kasvattakoon uusi koulutalo suojissaan taitavia opettajia, jotka rohkeasti toteuttavat ajan tarpeelliseksi osoittamat uudistukset luopumatta kuitenkaan suomalaisen kasvatusperinteen perusarvoista. Vallitkoon uuden koulutalon seinien sisällä yrittämisen ja työnilon henki, jonka varassa nuori ihminen oppii lahjoillaan palvelemaan toista ihmistä, suomalaista yhteiskuntaa, koko ihmiskuntaa ja Jumalaa.”

Koulun vihkiäisissä rehtori Kustaa Roine luonnehti vielä tänäänkin norssien toimintaa kuvaavaa ilmapiiriä:

”Aikamme on täynnä uudistuksia ja opettajanvalmistuslaitoksessa tämä henki aistitaan tavallista herkemmin. Olemme valmiit kokeiluihin.”

Yliopiston osaksi ja mukaan kansainvälisiin verkostoihin

Peruskoulun tulo mullisti koulumaailmaa 70-luvulla. Norssi siirtyi Tampereen yliopiston alaisuuteen. Kaikki opetussuunnitelmat uusittiin, tuntijakoa muutettiin ja muutoinkin muutos oli laajamittaista ja jatkuvaa. 80-luku oli koulutyön sisäisen kehittämisen aikaa. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa painotettiin aihekokonaisuuksina esteettisyys- ja kansainvälisyyskasvatusta. Tampereen normaalikoulu onkin Unesco-koulu jo vuodesta 1984. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolista kansainvälistä verkostoitumista, jolla on pitkät perinteet.

Koulu laajenee ja opetus monipuolistuu

Keväällä 2000 valmistui laajennusosa, jonka suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Raimo Teränne. Tilat otettiin opetuskäyttöön syksyllä 2000 ja vanha osa peruskorjattiin lukuvuoden 2000-2001 aikana. Koulun G-siipi peruskorjattiin täydellisesti ja otettiin uudistettuna käyttöön lukuvuoden 2017-2018 alkaessa.

Yliopiston harjoittelukouluna Norssi kouluttaa uusia opettajia ja osaltaan huolehtii opettajien täydennyskoulutuksesta. Sekä luokanopettajiksi että aineenopettajiksi valmistuvat opiskelijat harjoittelevat tulevaa ammattiaan varten normaalikoulussa. Harjoittelukouluna normaalikoulun keskeisiä tehtäviä on opetusharjoittelun lisäksi jatkuva opetuksen ja oppilashuollon kehittäminen. Normaalikoulussa on tärkeää, että oppilailla ja opiskelijoilla on tukea antava, kannustava ja turvallinen opiskeluympäristö.

Normaalikoulu muodostaa yhtenäisen koulun perusasteelta lukioon. Koulussa ovat sekä perusasteen luokat 1-9 että lukio. Alakoulussa on tarjolla musiikkipainotteista opetusta, mikä jatkaa Nekalan koulun merkittävää kuoro- ja musiikkiperinnettä osana Tampereen yliopiston normaalikoulua. Luokanopettajakoulutus siirtyi Hämeenlinnasta Tampereelle lukuvuoden 2012-13 alusta alkaen.

Yläkoulussa ja lukiossa aloitti sirkuspainotteinen –linja vuonna 2016. Sirkuslinjan yhteistyökumppanina on koulun lähellä sijaitseva maineikas Sorin sirkus.

Lukiossa on mahdollisuus pyrkiä yleislinjalle tai BN-linjalle. Vuonna 2012 alkanut BN-linja on erikoistunut talous- ja elinkeinoelämään. Linjalla on yhteistyötä mm. yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, joten BN-linjan opiskelijat voivat suorittaa osin jo korkeakoulukursseja osana lukio-opintojaan. Lukiossa opinto-ohjelmaan kuuluu myös erillisiä kansainvälisyyskursseja.

Normaalikoulun opetus tapahtuu tällä hetkellä useammassa eri paikassa, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa on saada yhtenäinen perusopetus saman katon alle.  Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio siirtyi lukuvuoden 2016-17 alusta yliopiston keskustakampusalueelle. Tämä tarjoaa uusia yhteistyökuvioita sekä lukiolaisille että opetusharjoittelijoille koulumme emoyliopiston kanssa.

Norssilla on tällä hetkellä toimivat suhteet yli kymmeneen eurooppalaiseen kouluun ja yhteistyökouluverkostomme kasvaa jatkuvasti. Pääsääntöisesti yhteistyötä tehdään EU:n mahdollistamilla ohjelmilla.

Kansainvälinen yhteistyö ulottuu myös opetusharjoitteluun mm. itävaltalaisen yhteistyökoulun kanssa. Tampereen yliopiston normaalikoulun opettajat ovat vahvasti mukana myös suomalaisessa koulutusviennissä mm. Saudi-Arabia- ja Indonesia-projekteissa paikallisten opettajien kouluttajina.

Tampereen normaalikoulun rehtorit

TL, FM Ilmari Tammisto 1962-1966

FT Kyösti Kiuasmaa, vt.rehtori 1966-1967

Opetusneuvos, FM Kustaa Roine 1967-1976

TK, FM Antti Sointu 1976-1977

FM Eino Lonka 1977-1994

FM Lauri Piilola, va. rehtori 1995

YTM, FK Arto Jaakkola 1996-2007

FM Lauri Piilola, vt. 1.8.2007-31.1.2008

FM, MBA Arja Aalto-Laaksonen 1.2.2008-2012

KM Vesa Toivonen 2012-

Apulaisrehtorit

FT Kyllikki Keravuori 1974-1975

FM Eino Lonka 1975-1977

FK Pirkko Suoniemi 1977-1985

Kouluasteen rehtorit

FK Pirkko Suoniemi, yläaste 1985-1992

FM Marja-Leena Viilo, yläaste 1992-1999

FT Irma Kakko, yläaste 1999-2017

FM, TK Teuvo Ropo, lukio 1991-1997

FK Jari Aarnio, lukio 1998-2012

FM, MBA Arja Aalto-Laaksonen, lukio 2012-

KT Tuula Laine perusopetuksen apulaisrehtori (alakoulu) 2012-2015

KT Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo perusopetuksen apulaisrehtori (alakoulu) 2015-

FM Pekka Poikajärvi, yläaste 2017-

Normaalikoulut monien haasteiden edessä

Opettajainkoulutus, tutkimus ja täydennyskoulutus erottavat normaalikoulut kunnallisista ja muista yksityisistä kouluista. Vahva yhteys yliopistoon varmistaa jatkuvan vuoropuhelun yliopiston eri laitosten ja toimijoiden kanssa. TVT-tekniikan kehittyminen, opetus- ja harjoittelusuunnitelmien uudistuminen ja muutos pitävät elämän normaalikoulussa aktiivisena ja mielenkiintoisena.

Tampereen normaalikoulu on jo useana vuotena järjestänyt mielenkiintoisia ja suosittuja täydennyskoulutustapahtumia. Tutkimus-  ja kehittämistyö ovat koulussa osa arjen työtä. Oppikirja- ja opetusmateriaalin tuottajia löytyy eri oppiaineryhmistä joukoittain. Myös tieteellisen tutkimustyön saralla koulussa on meneillään monia hankkeita. Tieteelliseen tietoon perustuvaa opetus- ja ohjaustyötä kehitetään jatkuvasti.

Kansainväliset kontaktit ja verkostoituminen ovat koulumme arkea nykyisin. Suomalainen koulutusjärjestelmä sekä opettajankoulutus kiinnostavat, minkä vuoksi koulullamme on lähes koko ajan vieraita eri maista ja maanosista.

Tampereen yliopiston normaalikoulu on tänään vahva osa emoyliopistonsa kasvatustieteellistä tiedekuntaa.