Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

TUTKOKE

Tutkimus, kokeilu- ja kehitystoimintaa Tampereen Norssissa

Normaalikoulun tehtäkenttään kuuluu opetuksen ja opettajankoulutustehtävän lisäksi oleellisesti monipuolinen tutkimus-, kokeilu- ja kehitystoiminta. Tampereen norssi on mukana useissa hankkeissa ja tutkimuksissa, joita esitellään tällä sivulla lyhyesti.

Tampereen normaalikoulun henkilöstöllä on työn alla oma julkaisu, joka  julkaistaan vuoden 2018 aikana. Kirja koostuu useista artikkeleista, ja sen työnimenä on Arvioinnin ulottuvuudet. Julkaisun toimittajana on koulun TutKoKe-ryhmän puheenjohtaja Olli-Taavetti Kankkunen.

Useat opettajamme ovat mukana kirjoittajina Suomen harjoittelukoulujen yhteisessä, keväällä 2018 julkaistussa eNorssi-julkaisussa. Sähköisen teoksen otsikkona on Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen harjoittelukouluissa. Julkaisun toimittavat Tampereen Norssin lehtorit Mikko Horila ja Tuomo Tammi.

Tampereen yliopiston normaalikoulu antaa täydennyskoulutusta opettajille järjestämällä  täydennyskoulutustapahtumia. Koulutuspäivät ovat joko koko päivän kestäviä TESO-kelpoisuuden täyttäviä koulutuksia tai lyhytkestoisia muutamien tuntien mittaisia täsmäkoulutuksia. Normaalikoulussa järjestetään myös muiden tahojen opettajille kohdistettua koulutusta.

Artikkelit:

Favorin, J. (2015). 3D-mallintaminen ja –tulostaminen. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 207–218.

Favorin, J. & Järvinen, J. (2018). Ajatuksia tietotekniikan ja teknologian oppimisympäristöstä. Teoksessa T. Tammi & M. Horila Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen harjoittelukouluissa. Tilat ja tekniikka pedagogiikan kehittämisen tukena. eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto, 91–99. http://www.enorssi.fi/enorssi-julkaisu-18/

Horila, M. & Tammi, T. (2018a). KAKSIO 56 – Uusi oppimisympäristö ja pariopettajuus. http://kaksio.uta.fi/flipbook/enorssi-kaksio/

Horila, M. & Tammi, T. (2018b). KAKSIO 56 – New learning environment and pair teaching. http://kaksio.uta.fi/flipbook/kaksio-en/

Horila, M. & Tammi, T. (2018c). KAKSIO 56 – Uusi oppimisympäristö ja pariopettajuus – kehitystyötä Tampereen yliopiston normaalikoulussa. Teoksessa T. Tammi & M. Horila Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen harjoittelukouluissa. Tilat ja tekniikka pedagogiikan kehittämisen tukena, 1–11. eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto. http://www.enorssi.fi/enorssi-julkaisu-18/

Horila, M. & Tammi, T. (2018d). Modern learning environments. Teoksessa P. Roos, L. Rantavuori, S. Mikkonen & M. Kinossalo (toim.) The Success Story of Finnish basic Education. Nokia: Vertikal Oy, 56–57.

Jyrkiäinen, A.  & Koskinen-Sinisalo, K-L. (2015). Yhteisöllinen tekstintuottaminen kuuluu monilukutaitoon – yhdessä tekemisen pedagogiikkaa etsimässä. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Juvenes Print, 77–98.

Jyrkiäinen, A. & Koskinen-Sinisalo K-L. (2017). Yhteisöllisen kirjoittamisen työtapa – design-tutkimus opetuksen kehittämisen välineenä. Teoksessa V. Korhonen, J. Annala ja P. Kulju (toim.) Kehittämisen palat, yhteisöjen salat – näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen, 181–203. Tampere: Juvenes Print.

Jyrkiäinen, P. & Paala, A. Ympäristönlukutaidot oppimisprosessina. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 99–131.

Kankkunen, O-T. (2018). Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta. Lectio Praecursoria. Musiikkikasvatus. Finnish Journal of Music Education 21 (1), 117–123.

Karila, K. & Rantavuori, L. (2014). Discourses at the boundary spaces: developing a fluent transition from preschool to school. Early years, 34:4, 377–391. DOI: 10.1080/09575146.2014.967663

Kuisma, M. (2018a). Narratives of Inquiry Learning in Middle School Geographic Inquiry Class. International Research in Geographical and Environmental Education, 27 (1), 85–98. doi:10.1080/10382046.2017.1285137

Kuisma, M., & Nokelainen, P. (2018b). Effects of progressive inquiry on cognitive and affective learning outcomes in adolescents’ geography education. Frontline Learning Research, 6 (2), 1–19. doi:10.14786/flr.v6i2.309

Kulju, P., Kupiainen, R., Wiseman, A., Jyrkiäinen, A., Koskinen-Sinisalo, K-L. & Mäkinen, M. (2018). A Review of Multiliteracies Pedagogy in Primary Classrooms. Language and Literacy 20 (2), 80–101.

Laine, T. (2015). Yrityksiä edistää S2-oppijan suomen kielen oppimista. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 155–177.

Laitinen, M., Rantamäki, H. & Joutsenlahti, J. (2015). Puhutko matematiikkaa? Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 132–154.

Lehtola T., Wallin A., Kuisma M., & Eskola J. (2017). Kotilukiosta kotiyliopistoksi: Lukiolaisten näkemyksiä yliopistokampuksella opiskelun merkityksestä heidän jatkokouluttautumisvalintoihinsa. Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää, A. Wallin (toim.) Eläytymismenetelmä 2017: Perusteema ja 11 muunnelmaa. Tampere: Tampere University Press, 134–151.

Männistö, J.  (2015a). Ele-kielen lukeminen ja matematiikan oppiminen. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 200–206.

Männistö, J.  (2015b). Lukutaito ja taitavat luvut. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 238–262.

Rantavuori, L. (2018). The problem-solving process as part of professionals’ boundary work in preschool to school transition. International Journal of Early Years Education 26 (4), 422–435. DOI: 10.1080/09669760.2018.1458600

Rantavuori, L. Karila, K. & Kupila, P. (2018). Transition practices as an arena for the development of relational expertise. Teacher Development. (painossa)

Rantavuori, L., Kupila, P. & Karila, K. (2017). Relational expertise in preschool-school transition. Journal of Early Childhood Education Research 6 (2), 230–248.

Sieppi, H., Karppelin, S., Mäkinen, H. & Ryhänen, J. (2015). Monilukutaito kuvataiteessa. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print, 178–206.

Valtonen, M., Wallin, A., Kuisma, M. & Eskola, J. (2017). Muutos lukioyhteisössä: Tampereen yliopiston normaalikoulun muuton vaikutukset lukiolaisten yhteisöllisyyden tunteeseen. Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää, A. Wallin (toim.) Eläytymismenetelmä 2017: Perusteema ja 11 muunnelmaa. Tampere: Tampere University Press, 114–133.

Kirjat:

Kaartinen, T. (toim.) (2015). Monilukutaito. Kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu: Juvenes Print. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082343

Kankkunen, O-T. (2018). Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Studia Musica 75. Helsinki: Unigrafia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-097-6

Koskinen-Sinisalo, K-L. (2015). Pitkä tie – maahanmuuttajasta opettajaksi Suomeen. Acta Universitatis Tamperensis 2112.

Roos, P., Mikkonen, S., Rantavuori, L. & Kinossalo, M. (2018). The success story of Finnish Basic Education. Nokia: Vertikal Oy.

Tammi, T. & Horila, M. (2018). Oppimis- ja toimintaympäristön kehittäminen harjoittelukouluissa. Tilat ja tekniikka pedagogiikan kehittämisen tukena. eNorssi – Opettajakouluttajien yhteistyöverkosto. http://www.enorssi.fi/enorssi-julkaisu-18/

Katsaukset:

Hildén, J. & Tammi, T. (2018). Kasvun puu -arviointimalli. Teoksessa H. Lepistö & T. Saarivirta (toim.) Oppimista edistävä arviointi.  eNorssi – Opettajankouluttajien yhteistyöverkosto, 69–71. http://www.enorssi.fi/arviointijulkaisu/

Kankkunen, O.-T. (2018). Musiikkikasvatus ja äänimaisema. Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry. Kuukauden kolumni 7–8. https://fisme.fi/kuukauden-kolumnit/aanimaisema/

Kuisma, M. (2017). Autonomian auvo ja kiro – Oppimisen itsesäätelytaitojen kehittäminen maantiedossa. Sirius 2017 (1), 26–29. http://issuu.com/enorssi/docs/sirius_1_2017


Ajankohtaiset hankkeet:

Norssin KAKSIO 56 mukana FCLab.fi-hankkeessa 2018–2020

FCLab.fi-hanke (Future Classroom Lab) on kolmen suomalaisen normaalikoulun (Oulu, Tampere, Joensuu) yhteishanke, joka toimii yhteistyössä muiden FCLab-hankkeiden eli kansainvälisten oppimisympäristöjen, tekniikan ja pedagogiikan kehitysprojektien kanssa. Hankkeessa luodaan kahden vuoden aikana (2018–2020) Suomeen ainutlaatuinen LivingLab -verkosto. FCLab.fi vahvistaa uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisten materiaalien käyttöönottoa, suunnittelua ja kehittämistä peruskouluissa sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi rakentamalla alueellisia osaamiskeskittymiä. Hanke saa Opetushallituksen myöntämää valtionavustusta.

Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.fclab.fi

Artikkeli maantieteen opetuksesta ja oppimisesta

Lehtori Merja Kuisman kirjoittama maantieteen opetukseen ja oppimiseen liittyvä artikkeli on ilmestynyt kansainvälisessä julkaisussa. Artikkeli käsittelee opetuskokeilua, jossa pyrittiin yhdistämään maantiedon ainekohtaisiin tavoitteisiin niin sanottujen tulevaisuuden taitojen oppiminen. Opetusmallina käytettiin Kai Hakkaraisen ja kumppanien kehittämää tutkivan opetuksen mallia.

Tutkimuksessa havaittiin, että sekä 8. luokkalaiset että lukiolaiset opiskelijat saavuttivat paremmat tiedolliset taidot kyseisellä tutkivan oppimisen menetelmällä kuin verrokkiryhmän oppijat. Kurssin aikana kolmeen kertaan mitattu motivaatiotaso oli yläkoululaisilla tutkivan oppiminen menetelmällä opiskelleiden keskuudessa verrokkiryhmää korkeampi koko kurssin ajan. Lukiossa tutkivan oppimisen motivaatiotaso pysyi verrokkiryhmää matalampana viimeistä mittausajankohtaa lukuun ottamatta.

Artikkelin löydät osoitteesta: https://journals.sfu.ca/flr/index.php/journal/issue/current

Tutkimus liittyy aiemmin julkaistuun laadulliseen narratiiviseen tutkimukseen, joka löytyy osoitteesta  https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/10382046.2017.1285137

Kuisma, M. (2018). Narratives of Inquiry Learning in Middle School Geographic Inquiry Class. International Research in Geographical and Environmental Education, 27(1), 85–98. doi:10.1080/10382046.2017.1285137

KAKS10 56 – uusi oppimisympäristö ja pariopettajuuden kehittäminen

KAKS10 56:ssa Norssilla on suunniteltu ja toteutettu uusi moderni oppimisympäristö laajaa kahden opettajan ja heidän 5. ja 6. luokan yhteistyötä ajatellen. Noin 210 neliömetrin tila varustetaan hyvällä TVT – ja AV-tekniikalla ja tarkoitukseen sopivilla erilaisilla kalusteilla. KAKS10 56:ssa kehitetään pariopettajuutta, tietotekniikan hyödyntämistä ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja.

-> Lue lisää osoitteessa http://kaksio.uta.fi

Koe ja kokeile – normaalikoulujen lukioiden yhteinen kehittämishanke

Normaalikoulujen toinen hanke on Joensuun koordinoima Koe ja kokeile. Koulun koordinaattorina toimii Merja Kuisma.

Hanke on osa koulujemme laajempaa pedagogista kehittämistyötä, jossa edistetään opiskelijoiden valmiuksia ohjata omaa oppimistaan. Hanke kehittää toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä, joissa opiskelija voi kehittyä suuremmassa määrin oman oppimistyönsä ja osaamisensa aktiiviseksi johtajaksi. Opettajien ohjaus, oppimisen tukitoimet, osallistava opiskelu sekä käytäntölähtöiset ja innovatiivisuutta edistävät opiskelujärjestelyt motivoivat opiskelijoita.

Erasmus+ -hanke

Koulumme on mukana kaksivuotisessa (2017-2019) Erasmus+ -hankkeessa. Hanketta koordinoi Englantilainen ”Lancaster Royal Grammar School”. Lisäksi mukana ovat myös italialainen ja kyproslainen koulu. Hankkeen otsikko on ”Personal finance” ja sen vastuuhenkilöinä toimivat Aulikki Leisku-Johansson ja Tuovi Pääkkönen.

Hacking the 6th Wave

Opetushallituksen rahoittama yhteistyöprojekti, jota koordinoi Turun normaalikoulu.

Mukana olevat koulut ovat: Turun normaalikoulu, Viikin normaalikoulu, Lauttakylän lukio, Salon lukio, Tampereen normaalikoulun lukio, Vasa övningskola.

Partnerit:

Educraftor Oy Ab
Turun yliopisto Yrittäjyysyliopisto
Tulevaisuuden tutkimus
Tulevaisuuden teknologiat
Åbo Akademi Liiketalous
YES Varsinais-Suomi
Pirkanmaanliitto Taina Ketola

Yritys-yliopisto-lukio -yhteistyössä ratkaistaan yhteiskunnassa olevia todellisia haasteita. Haasteet nousevat ensisijaisesti yrityksistä. Oppimisen ja työn kulttuurit kohtaavat ja yhdessä kehitetään uuden tekemisen mallia.

Vaihe 1: Lukiolaiset etsivät kehitystyöstä kiinnostuneet yritykset, aikaa 1,5 kk.

Vaihe 2: Eduhack 10/2017 Tampereella. Yritys ja oppilas-opettaja-opiskelija-tutkija -tiimi käy yhdessä läpi kahden päivän ideointiprosessin, jossa etsitään yritykseen liittyvät ja tekemiselle asetettavat haasteet.

Vaihe 3: Tiimit kehittävät yrityksen kanssa lukuvuoden aikana ratkaisuja, n. 6 kk, toisen vaiheen aikana asetetuille haasteille. Tiimit oppivat ratkaisemisessa tarvittavia taitoja, keräävät tarvittavan tiedon ja valmistautuvat hackathonia varten.

Vaihe 4: Eduhack 5/2018. Tiimit tuottavat oman pitchin ja mahdollisesti osan tai koko prototyypin, joka hyödyntää teknologiaa.

Vaihe 5: Levittäminen, raportointi, jatkokehittely/tutkimus.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopiston normaalikoulusta Aki Tulikari, Eija Niskanen ja Heidi Östring.

Lukion oppimisympäristöhanke: Rikotaan rajoja, muutetaan tapoja

Oppimisympäristöjen kehittämiseen on saatu Opetushallitukselta 19 600 euroa. Koordinaattori on Aki Tulikari.

Hankkeen tavoitteet ja toiminta:

Tavoite 1: Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääminen ja tehostaminen – kouluyhteisön sosiaalisen pääoman ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen

Tavoite 2: Oppimisanalytiikan tehostaminen – kerättävän tiedon analysointi ja analyysitulosten esittäminen muodossa, jonka pohjalta opetusta, oppisisältöjä sekä organisaatiotason käytänteitä voidaan kehittää.

Tavoite 3: Oppimisen muotojen laajentaminen kokeellisesta kokemukselliseen.

Matkalla maailmankyliin – arvot kohdallaan (koko koulu)

Opetushallituksen rahoittama hanke, jota koordinoi Minna van Nunen.

Tavoite 1:

UNESCO-koulutoiminnan luominen astekohtaisesti kumuloituvaksi tietovarannoksi ja arvojen yhdistäminen koko koulun toimintaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Alakoulun oppilaille kerrotaan UNESCO-toiminnan perusteet ja lukiolaiset toimivat alakoululaisten mentoreina. Yläkoulussa oppilaat tekevät ainakin kerran kouluaikanaan retken UNESCON maailmanperintökohteeseen joko kotimaassa tai pohjoismaissa/Baltiassa. Lukiolaiset yhdistävät joka toinen vuosi tapahtuvan retken Pariisiin koulun kolmeen painotusalueeseen: UNESCO-koulutoimintaan, sirkustaiteeseen ja yrittäjyyteen.

Toiminta:

Lukiolaiset esittelevät alakoululaisille UNESCON toimintaa oman kokemuksensa pohjalta. Alakoululaiset osallistuvat UNICEF-kävelyyn, jonka tuoton kautta kantavat omalta osaltaan vastuuta heikommista. Yläkoululaisten teemapäivillä käsitellään aktiivista kansalaisuutta, vaikuttamista ja kestävää elämäntapaa. Yläkoululaisten tehtävänä on rakentaa filmi ja blogiarkisto käymistään maailmanperintökohteista. Lukiolaiset tekevät joka toinen vuosi retken Pariisiin, jossa he yhdistävät koko koulun painotusalueet kokonaisuudeksi vierailemalla UNESCON-päämajassa, OECD:N päämajassa ja sirkuksessa. Lukiolaisten tehtävänä on yhdistää painotusten (Sirkus, BN, UNESCO) kautta asteet ja toimia lähettiläänä muille koulun oppilaille. Painotukset näkyvät kaikilla asteilla niiden välisenä yhteistyönä.

Konkreettiset tulokset, jotka tavoitteella pyritään saavuttamaan:

Konkreettisena tuloksena saadaan aikaan jatkumo, jossa UNESCO-koulun arvot ja konkreettiset ilmentymät, maailmanperintökohteet ja retkien anti yhdistävät koulun eri asteet ja samalla myös painotukset yhteisille arvoille rakentuvaksi kokonaisuudeksi. vrt. edellä

Tavoite 2:

Kestävän kehityksen yhdistäminen koulun yhteisiin painotuksiin

Toiminta:

Kestävä kuluttajuus, kestävät elintavat ja ilmastonmuutos kuuluvat YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin. Yrittäjyyden, talouden ja elinkeinoelämän linjan yhdistäminen viisaisiin päätöksiin ja kestävään kuluttajuuteen liittyy eettisesti kestävään tulevaisuuteen. Alakoulussa ja yläkoulussa ne näkyvät eri oppiaineiden sisällöissä ja konkreettisesti esim. koulun ruokailun arjessa, materiaalivalinnoissa, ympäristössä. Tutkittavana kohteena on ruuan hinta, heitettävän ruokajätteen määrä jne. Lukiossa eurooppalaisten (5-10 koulua) ja kiinalaisen yhteistyökoulun kanssa tehdään erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä tutkimuksia, jotka avaavat kuluttamista, tuotantoketjuja ja ilmastovaikutuksia. Näistä rakennetaan yhteinen kestävän kehityksen näyttely, jonka rakentavat eri asteet yhdessä.

Konkreettiset tulokset:

Konkreettisesti saadaan faktaa, joka on oppilaiden arkea, johon he itse voivat vaikuttaa ja jonka kautta muuttaa omaa tulevaisuuttaan. Näyttelyssä kohtaavat alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä kansainväliset toimijat. Oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus kohdata toisensa saman teeman äärellä. Lukiolaisilta odotetaan todellisen tutkimuksen prinsiippien mukaan etenemistä ja samalla oppimista tutkimuksen teon periaatteista. Lukiolaiset tekevät yhteistyötä kiinalaisen koulun kanssa vaihtojen yhteydessä teemanaan ilmastonmuutokset eri maissa. Tätä globaalistetaan siten, että teemaan liitetään ilmastotutkimuksen näkökulma eurooppalaisten ja kiinalaisen koulun kanssa. Vaihtojen yhteydessä viedään tietoa myös vastinkouluihin Kiinaan ja eurooppalaisiin yhteistyökouluihin.

Tavoite 3:

Maailmankansalaisuus, ihmisoikeudet ja niiden turvaaminen

Toiminta:

Alakoulun oppilaille kootaan päivä, jolloin yliopistolta kootaan mahdollisimman monia kansalaisuuksia luokkiin ja rakennetaan maailmankylää omaan kouluun. Tavoitteena on saada mukaan paljon maahanmuuttajia ja pakolaisia, joiden elämäntarinoita oppilaat voivat kuulla. Yläkoulussa kootaan maailmantori, jonka avulla kerätään rahaa ja tarpeita kouluun Afrikassa ja kouluvälineitä kunkin luokkatason kummikouluun. Peruskoulussa suoritetaan maailmankansalaisen tutkinto 1, joka rakennetaan opetusharjoittelijoiden kanssa yhteistyönä. Lukiossa opiskelijoiden maailmankansalaisuuden taidot 2 kurssi koostuu Auswitzin leirikoulusta, johon liittyy ihmisoikeuksien kehittyminen ja historian avaaminen näyttelyn kautta alakoulun ja yläkoulun oppilaille.

Konkreettiset tulokset, jotka tavoitteella pyritään saavuttamaan:

Maailmankylä omassa koulussa (alakoulu) Maailmantori (yläkoulu), maailmankansalaisen tutkinto 1 Maailmankansalaisuuden taidot 2, Auschwitz-opintoretki Ylläkuvatun toiminnan kautta tehdään näkyväksi pakolaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä taustoja. Toiminnan kautta pystytään vaikuttamaan ja toisaalta myös muuttamaan asenteita eri vaiheissa ja eri toimintojen kautta tulevan tiedon avulla. Fokus on eri-ikäisten toimijoiden työskentelyn ohella asenteiden muuttamisesta tiedon ja kohtaamisten kautta. Asiaa tarkastellaan eri aikajaksojen ja erilaisten toimijoiden kautta sekä eri asteilla.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio lukioiden kehittämisverkostossa (LUKE-hanke)

Tampereen yliopiston normaalikoulu on hyväksytty kehittämisverkostoon jossa tavoitteena ovat seuraavat asiat:

1) Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja pedagogisten innovaatioiden jalkauttaminen

2) Profilaatiot ja niiden tavoitteellinen kehittäminen ja työelämäsuuntautuneisuus

3) Yliopistoyhteistyö ja lukion siirtyminen Tampereen yliopiston keskustakampukselle – korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja monipuolistaminen (Tampere3)

TOMAS-hanke

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio on mukana eNorssi-verkoston lukioiden Tulevaisuuden lukion avoin toimintakulttuuri – kohti uutta arviointia ja opetus-suunnitelmauudistusta (LUTO) -hankkeessa. Tätä hanketta koordinoi Turun normaalikoulu. LUTO-hankkeen puitteissa järjestettiin mm. Norssien lukion opettajien aineryhmäkohtaisia tapaamisia, joissa jaettiin osaamista ja tietoa sähköiseen arvioinnin, sähköisten oppimisympäristöjen sekä erilaisten päätelaitteiden pedagogisen käytön ratkaisuista. LUTO-hanke päättyi vuoden 2015 loppuun.

Aikaisemmalle LUTO-hankkeelle jatkona toimii TOMAS-hanke, joka liittyy lukion opetussuunnitelman toimintakulttuurin ja arvioinnin kehittämiseen. Hankkeen koordinaattorina toimii Stefan Smirnov, joka vastaa myös opetussuunnitelman laadintaan ja koulutuksiin liittyvästä kehittämistyöstä Viikin normaalikoulun hallinnoimassa normaalikoulujen yhteistyöhankkeessa. Hanke päättyy vuoden 2017 lopussa.

Konkreettiset tulokset, jotka tavoitteella pyritään saavuttamaan: Opitaan tuntemaan oppimisanalytiikan välineitä, jotka ovat tarpeen oppimisprofiilia muodostettaessa. Välineiden kautta saadun tiedon perusteella voidaan muuttaa opetusta, arviointia ja toimintaa ryhmässä. Opiskelijoille tarjotaan heitä motivoivia oppimistehtäviä ja eriytetään opiskelua opiskelijan taitojen ja suuntautumisen mukaan. Arvioinnin rooli muuttuu.

 


ENORSSI

Suomen harjoittelukoulut muodostavat yhdessä eNorssi-verkoston. Verkosto kattaa koko maan, ja sen vaikutus on opettajankoulutuksen lisäksi suuri kokeilu- ja kehitystyössä sekä täydennyskoulutuksessa.

Lue lisää:
www.enorssi.fi