Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Yleinen osa

Harjoitteluopas 2020-2021

Luokanopettajakoulutus

Ohjattu harjoittelu on osa pedagogisia opintoja

Pedagogisiin opintoihin sisältyy kasvatustieteen opintoja sekä ohjattua opetusharjoittelua, jotka tukevat asiantuntijuuden kehittymistä.  Luokanopettajan pedagogisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija kykenee huomioimaan erityisesti perusopetuksen luokkien 1-6 oppilaiden kehitysvaiheeseen liittyvät erityispiirteet ja osaa suunnata kasvatus- ja opetustoimintaansa tässä kohderyhmässä vaaditulla tavalla.

Ohjattu opetusharjoittelu suoritetaan harjoittelukouluissa. Opetusharjoittelu koostuu eettisistä pohdinnoista, pedagogisista kokeiluista ja kehittelyistä sekä teoriatiedosta sovellettuna käytännön tilanteisiin. Opinnoissa korostuu tutkiva ote ja dialogisuus. Opetusharjoittelujaksojen aikana opiskelija perehtyy monipuolisesti yksilöiden ja oppilasryhmien ohjaamiseen, opetustyön eri osa-alueisiin ja saa valmiuksia eri oppiaineiden opettamiseen. Opinnot tukevat opiskelijan ihmis-, oppimis- ja tiedonkäsityksen sekä vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opinnot syventävät ymmärrystä opetuksen yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Opettajaopiskelijan kasvu asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista kehittymiseen. Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. He ohjaavat opiskelijaa asiantuntijaksi kasvussa kullekin harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvun tukeminen konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatukseen ja opetukseen liittyviä asioita laaja-alaisesti ja rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille.

Päämääränä onnistunut harjoittelukokemus

Jokaiselle harjoittelujaksolle on asetettu tavoitteet, jotka määrittävät sekä opiskelijan että ohjaavan opettajan työskentelyä. Harjoittelujaksoa aloitettaessa on tärkeää keskustella yhdessä tavoitteista sekä selvittää harjoittelukäytänteet. Harjoittelun aikana opiskelija sitoutuu koulun toimintakulttuuriin ja käytänteisiin sekä rooliinsa kasvattajana. Tähän kuuluu muun muassa perehtyminen koulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin.

Opetusharjoittelut yhdessä teoriaopintojen kanssa rakentavat opettajuutta. Opetusharjoittelu koostuu arvopohdinnoista, pedagogisista kokeiluista ja kehittelyistä sekä teoriatiedosta sovellettuna käytännön tilanteisiin. Harjoittelussa korostuvat tutkiva ote ja dialogisuus. Opettajaksi kasvu on yksilöllinen ja henkilökohtainen prosessi, ja juuri tämän takia pedagogisten opintojen vuosi tai harjoittelujaksot ovatkin usein henkisesti kuormittavampia kuin aiemmat opiskeluvuodet tai muut opintojaksot. Kehittymisprosessia tuetaan opetusharjoittelun ohjauksen keinoin ja toisaalta myös vertaisryhmän avulla.

Opetusharjoittelussa on tärkeää perehtyä kunkin opintojakson tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan opintojakson alussa käytänteet niin opettamisen kuin opettajana kasvamisen näkökulmasta. Yhteisesti läpikäydyt ohjeet ja aikataulut selkiyttävät kaikkien osapuolten toimintaa.

Jos opetusharjoittelija jossain vaiheessa lukuvuotta kokee opetusharjoittelun liian kuormittavaksi tai muuten ongelmalliseksi, kannattaa hänen tuoda asia esille ohjaustilanteissa. Tällaisissa tapauksissa tukea ja ratkaisuehdotuksia opintojen etenemiseksi voi saada myös harjoittelun vastuuopettajalta. Samanaikaisesti opetusharjoittelun ohjauksen kautta saatavan tuen kanssa opiskelijan kannattaa tarvittaessa hyödyntää opiskeluterveydenhuollon palveluja. Mikäli ohjaajalle herää huoli opiskelijasta, tulee ensisijaisesti nostaa asia esille opiskelijan kanssa keskustellen ja tarvittaessa ohjata opiskelija ottamaan yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon tai opintopalveluihin. Normaalikoulun rehtorit ovat tällaisissakin tilanteissa konsultoitavissa.

Mikäli opetusharjoittelun suorittamisessa ja opettajaksi kasvun prosessissa ilmenee sellaisia ongelmia, jotka eivät ratkea ohjaavan opettajan kanssa käydyissä ohjaustilanteissa, voi harjoittelija tai ohjaava opettaja ottaa yhteyttä harjoittelujakson vastuuopettajaan. Tarvittaessa harjoittelija ja ohjaava opettaja voivat kääntyä myös harjoittelusta vastaavan rehtorin puoleen, joka tilanteen niin vaatiessa kutsuu ratkaisun hakemiseen myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti ja sen kokoamisesta ja kokoonpanosta keskustellaan osallisten kanssa.

Harjoittelujaksojen aikana on myös muita opintoja, joten oman ajankäytön suunnittelu korostuu. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.

Molemminpuolinen kunnioittaminen on onnistuneen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen lähtökohta. Kaikkien opetusharjoittelun toimijoiden yhteisenä päämääränä on tehdä harjoittelusta onnistunut oppimiskokemus.

Vaitiolovelvollisuus

PL 40 § (24.6.2010/642) Henkilötietojen salassapito ja käsittely

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Rikostaustaote

Vuoden 2012 alusta lähtien tuli voimaan laki, jonka mukaan 1.1.2012 jälkeen opintonsa aloittaneiden (=tutkinto-oikeuden saaneiden) opiskelijoiden tulee toimittaa nähtäväksi rikosrekisteriote, mikäli opintoihin kuuluu harjoittelua tai muuta alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa rekisteriote näytetään sekä kandidaatti- että maisteriopintojen vaiheessa ennen ensimmäistä harjoittelujaksoa. Otteen näyttämisestä on ohje tiedekunnan ylläpitämillä sivuilla (opiskelijan opas).

Opetusharjoittelun organisointi, kehittäminen ja turvallisuus

Opetusharjoittelun tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Harjoittelun käytännön toteuttamista suunnittelee opetusharjoittelutyöryhmä, johon kuuluu didaktikkojen edustus, normaalikoulun harjoittelujaksojen järjestämisestä vastaavat opettajat sekä opiskelijajäsenet.  Harjoittelusta vastaava rehtori toimii ryhmän puheenjohtajana.   Opetusharjoittelutyöryhmässä käsitellään myös vuosittain kerättävä harjoittelujaksokohtainen palaute.

Ensimmäiseen harjoittelujaksoon (perusharjoittelu A) kuuluu oppilaitosturvallisuuteen ja Normaalikoulun käytänteisiin perehdyttävä luento.  Perusharjoittelun B-osassa paneudutaan erityisesti taide- ja taitoaineiden työturvallisuuteen. Lisäksi opettajat ohjeistavat opiskelijoita luokkiensa käytänteistä, joista osa liittyy myös turvallisuuteen.  Jos opetusharjoittelija havaitsee koululla turvallisuuspuutteita, on hänen syytä kertoa asiasta ohjaavalle opettajalle tai rehtorille. Näin toimimalla harjoitellaan opettajan työssä vaadittavaa vastuullista toimintatapaa.

Harjoittelujaksot

Harjoittelujaksot poikkeavat tavoitteiltaan, työtavoiltaan ja/tai sisällöiltään toisistaan. Alla (kuvio 1) on esitetty harjoittelujaksojen kytkentöjä muihin samaan aikaan oleviin tai juuri edeltäneisiin opintoihin. Perusharjoittelut A ja B liittyvät oleellisesti luokanopettajan monialaisiin opintoihin.

Kuvio 1.  Harjoittelut luokanopettajaopinnoissa

Seuraavassa on kootusti harjoittelujaksokohtaiset opetussuunnitelmatekstit sekä jokaiseen harjoitteluun liittyviä käytännön toimintaohjeita:

Perusharjoittelu A, KASAL01
Perusharjoittelu B, KASAL02
Laajentava harjoittelu, KASAL03
Tutkiva harjoittelu, KASSL01