• Kuvassa kuudesluokkalaisen tytöt istuvat vierekkäin erilaisia päätelaitteita käyttäen. Yhdellä on tablet-laite, yhdellä puhelin ja kolmella kannettavat tietokoneet.

Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Punainen tausta
Nuori opetusharjoittelijanainen tekee älyteululle esimerkkiä murtolukujen laventamisesta.

KASLOH4B (5 op)

Normaalikoulun syventävä projekti


Edeltävät opinnot:

Monialaiset opinnot, sivuaineopinnot, edeltävät opetusharjoittelujaksot ja kandidaattitutkielma on oltava suoritettuina ennen syventävien projektiopintojen aloittamista.

Osaamistavoitteet:

Opiskelija

– ymmärtää tutkivan ja projektimuotoisen työotteen mahdollisuudet ja rajoitteet

– osaa suunnitella ja toteuttaa projektimuotoisen pedagogisen koulutus- tai kehittämishankkeen
– osaa sovittaa oman toimintansa ja tavoitteensa vaihteleviin kasvatus- ja koulutusyhteisöihin sekä
osaa reagoida tilanteiden vaatimalla tavalla
– tunnistaa ja arvioi pedagogisten haasteiden moni-ilmeisyyttä sekä etsii niihin mielekkäistä ja
kasvatusyhteisöjen toimintaa uudistavia ratkaisuja

Sisältö

Opintojaksolla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti (tai parityönä) koulutus-, kehittämis- tai tutkimusprojektin valitsemassaan, pedagogisesti mielekkäässä kasvatusyhteisössä. Tutkimusperustainen projekti noudattelee aihepiiriltään ja toteutustavaltaan opiskelijan kiinnostuksen kohteita (opintopolku) ja kytkeytyy ihannetapauksessa maisteriopintojen opinnäytteeseen. Projekti on mahdollista toteuttaa harjoittelukoulussa, jossain muussa koulussa tai oppilaitoksessa, pedagogisessa yhteisössä tai laitoksessa.

Opintojakson kuvaus:

Normaalikoulun syventävät projektiopinnot on opettaja-asiantuntijuutta edelleen kehittävä ja ammatillisten ratkaisujen perusteita vahvistava opintojakso, jossa opiskelija arvioi omaa ammatillista kehittymistään, hyödyntää vahvuuksiaan ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita. Opintojakso voi koostua opiskelijan valinnan mukaan eri aineiden opetuksesta ja muusta luokanopettajan työhön liittyvästä koulutyöstä. Opetus voidaan toteuttaa myös integroituna kokonaisuutena tai projektina ja opintojaksolla voidaan syventyä kasvatus- ja opetuskontekstissa tutkimusperustaisesti määriteltyyn pedagogiseen tai didaktiseen tehtävään tai kokeiluun. Projektin kesto voi vaihdella esimerkiksi noin kolmen viikon harjoittelusta pitkäkestoiseen kehittely- tai tutkimushankkeeseen. Harjoittelu tai osa siitä voi liittyä kiinteästi opiskelijan pro gradu -tutkielmaan, jolloin harjoittelun tutkimuksellinen osuus sovitaan työn ohjaajan kanssa.

Harjoitteluseminaarien ohjeistuksen, ohjaavien lehtoreiden ja mahdollisen luokkatiimin kanssa käytävien keskustelujen pohjalta opiskelija laatii omaa ammatillista kasvuaan tukevan yksilöllisen projektisuunnitelman. Sen laatimista ohjaavat omat tutkimukselliset ja ammatilliset tavoitteet, joissa otetaan huomioon koulun opetussuunnitelma ja oppilaiden tarpeet ja lähtökohdat.

Ennen opetuksen alkua on suunnittelujakso. Jaksoon sisältyy koulutyöskentelyn seurantaa, opetusryhmään tutustumista, ohjausta, oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista ja omaa suunnittelua. Opiskelijan työskentelyn tukena ovat normaalikoulun lehtorit, didaktiikan lehtorit sekä muut koulussa harjoittelevat tai saman oppiaineen/ teeman parissa työskentelevät opiskelijat.


Opetus- ja työmuodot:

Luento-opetus 3 t

Itsenäinen työskentely:

– opetuksen seurantaa, johon sisältyy oppilaiden
oppimisedellytysten kartoittamista 10 t

– teoriaan tutustumista, opetuksen suunnittelua, valmistelua,
tutkimusongelman rajaamista, oppimisen arviointia,
projektin raportointia ja päätösseminaariesityksen valmistelua 70 t

Harjoitukset:

– omaa opetusta 30 t

– yksittäis- ja ryhmäohjausta 16 t

Seminaareja 6 t

yhteensä 135 t

Syventävien projektiopintojen pedagogiset ohjausteemat:

1. Ammatillinen kasvu ja ammattietiikka
– opettajuus, ammatillinen kehittyminen, ammatti-identiteetti
– oma käyttöteoria
– eettinen vastuu

2. Opettajaidentiteetti
– itsetuntemuksen merkitys
– omat vahvuudet ja kehittämisalueet
– ihanteet ja todellisuus
– työssä jaksaminen

4. Tutkimusperustaisuus

– teorian ja käytännön vuorovaikutus
– opetuksen kehittäminen tutkimusperustaisesti
– tulevaisuuden koulun haasteet.


Raportointi:

Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteistä päätösseminaaria varten opiskelija valmistaa lyhyen esityksen projektistaan sekä saamistaan kokemuksista ja tuloksista. Lisäksi opiskelija laatii projektiraportin, jota käsitellään yhdessä ohjaajan/ohjaajien kanssa, vastaa palautekyselyyn ja palauttaa täytetyn suoritusmerkintäkortin normaalikoulun kansliaan.

Koska normaalikoulun projektiopintojen toteutukset voivat olla hyvin erilaisia, sovitaan raportin tarkemmasta muodosta ohjaajien kanssa. Kaikissa tapauksissa raportin tulee sisältää seuraavat teemat:

– kuvaus oppilaiden oppimisedellytyksistä
– ryhmän ja yksittäisen oppilaan tarpeiden huomioon ottaminen tavoitteiden asettamisessa
– projektin tavoitteet ja teoreettinen viitekehys
– oppimisen arviointi
– omat ammatilliset tavoitteet ja niiden toteutuminen
– projektista saadut kokemukset ja tulokset sekä niiden reflektointi


Ajoituksesta ja päivämääristä löytyy tarkempaa tietoa oheisesta pdf-dokumentista.

Kuvassa on näkymä Kaksio-oppimisympäristöstä ja sen katsomosta, jossa istuu joukko oppilaita.
Nuori nainen, joka on opetusharjoittelussa, katsoo oppilaiden työskentelyä, kun he maalaavat värikkäitä syksyn lehtiä paperille.
Kuvassa on joukko alakoulun oppilaita viimeistelemässä tekemiään värikkäitä kasvokuvia pientä taidenäyttelyä varten.
Kuva KAKS10 56 -oppimisympäristöstä. Kuvassa oppilaita ohjaamassa Sphero-robottipalloja avoimessa Katsomo-tilassa.