Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

KASLOH3 (10 op)

Laaja-alaistava harjoittelu

Harjoitteluun ilmoittaudutaan Tampereen yliopiston normaalikoulun kotisivuilta löytyvällä e-lomakkeella. Opetus tapahtuu tammi-helmikuussa, mutta ennen varsinaista harjoittelun alkua järjestetään aloitusseminaari(t) syyslukukauden puolella.

Jos opintoaikataulu sallii ja harjoittelun edellytykset täyttyvät, opiskelija voi suorittaa harjoittelun poikkeuksellisesti 1. periodissa syksyllä tai kevätlukukaudella maaliskuussa. Poikkeavana ajankohtana tapahtuvaan harjoitteluun haetaan vapaamuotoisella sähkö-postiviestillä, joka osoitetaan apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalolle (kirsi-liisa.koskinen-sinisalo@uta.fi) kolme viikkoa ennen opiskelijan suunnittelemaa harjoittelun aloittamisajankohtaa.

Ajoituksesta ja päivämääristä löytyy tarkempaa tietoa oheisesta pdf-dokumentista.


Jakson kasvatustieteelliset teoriaopinnot:

Jakso liittyy perus- ja aineopintoihin.


Edeltävät opinnot:

Kasvatustieteiden perusopinnot, luokanopettajan monialaiset opinnot ja edeltävät harjoittelut on oltava suoritettuina.


Sisältö:

Laaja-alaistava harjoittelu on ohjattu opetusharjoittelu normaalikoulussa. Sisältöalueina ovat opetuksen eheyttäminen ja eriyttäminen, opetus- ja oppimisprojektin suunnittelu ja toteutus, opetushallintoon perehtyminen sekä oppilashuollon käytänteet.


Opintojakson kuvaus ja tavoitteet:

Laaja-alaistava harjoittelu on teoriaan perustuva opetuksen kehittämisharjoittelu. Jakson aikana pyritään saamaan kokonaiskuva opettajan työstä. Opiskelija on läsnä mahdollisimman paljon koulun arjessa ja tutustuu ammattiin liittyvän yhteistyön muotoihin. Opetuksessa painottuu eheyttäminen, integrointi ja projektikeskeisyys. Toiminnassa huomioidaan oppilaiden erityistarpeet. Harjoittelujaksolla perehdytään myös opettajan työn eettisiin lähtökohtiin sekä ulkoisiin vastuukysymyksiin ja kouluhallintoon. Näitä teemoja käsitellään ohjauksissa ja sovelletaan opetuksessa.


Osaamistavoitteet:

Opiskelija
– hallitsee opetustyön perusteet ja kykenee soveltamaan niitä eri oppiaineiden,
tilanteiden ja oppijoiden sekä heidän erityistarpeidensa vaatimalla tavalla
– kykenee ottamaan huomioon turvallisuusnäkökulmat
– hahmottaa koulun toiminnan ja kasvatustyön eettisen ja yhteiskunnallisen viitekehyksen
ja osaa toimia moniammatillisen yhteistyön yhtenä osapuolena oppijan oppimisen tukemiseksi
– hallitsee työssään tarvittavat vuorovaikutustaidot sekä ihmissuhteiden luomisen ja
ylläpitämisen vaatimusten moninaisuuden
– kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan integroituja opiskelukokonaisuuksia ja
eriyttämään opetustaan ja toimintaansa
– kykenee hankkimaan uutta tietoa ja toimimaan siten, että teoreettinen ja käytännöllinen
ymmärrys syvenee ja kykenee kehittämään itseään, opetustaan ja koulua
– arvioi omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä ymmärtää oman subjektiivisuutensa ajattelijana ja toimijana
– on sisäistänyt opettajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut sekä ammatin eettisen luonteen.

Ennen opetuksen alkua olevaan suunnittelujaksoon sisältyy oman ja ryhmäsuunnittelun lisäksi koulutyöskentelyn seurantaa, aktiivista oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista sekä ohjausta. Jaksosuunnitelmat hyväksytetään ohjaajilla ennen opetuksen alkua.

Suunnittelujakson ohjauksissa paneudutaan muun muassa:
1. opetettavaan oppiainekseen ja suunnitelmien laatimiseen
2. opetussuunnitelmaan ja sen pohjalta muodostettaviin opetuskokonaisuuksiin
3. oppilaiden oppimisedellytyksiin ja erityistarpeisiin
4. toimintaa tukevaan teoriaan
5. opetusharjoittelijan omiin ammatillisen kasvun tavoitteisiin.


Ohjaus- ja palautekeskustelut, yhteiset luennot ja raportointi ovat osa suoritusta. Osa ohjauksesta, dokumentoinnista ja raportoinnista voi tapahtua sähköisessä muodossa. Opiskelija laatii harjoittelusta omaan oppimispäiväkirjaansa ja muihin dokumentteihin perustuen 8-10 sivua pitkän loppuraportin. Tarkoituksena on tarkastella omaa ammatillista kehitystä, sekä analysoida oman opetuksen toteutumista ja oppimistuloksia harjoittelun tavoitteisiin peilaten. Raportti harjoittelusta lähetetään sähköisessä muodossa ohjaaville opettajille viikon kuluessa oman opetusvuoron päättymisestä yhteistä tarkastelua varten.
Harjoittelun päätteeksi järjestetään tiedeiltapäivä, jolloin laaja-alaistavassa harjoittelussa olevat opiskelijat esittelevät toimintaansa. Harjoittelujakson teoreettiset lähtökohdat ja toteutuksen sisältö esitetään posterina tai sähköisessä muodossa. Kohdeyleisönä ovat ohjaajat ja opiskelijat. Esitysten ja tapahtuman sisällöstä annetaan erilliset ohjeet.


Opiskelu- ja työmuodot:

Luento-opetus: 16 t
– opetus ja kouluhallinto (10 h)
– muu luento-opetus (6h)

Pienryhmäopetusta: 15 t
– yksittäis-, ryhmä- ja vertaisohjausta

Itsenäinen työskentely: 185 t
– kirjallisuuteen ja muuhun teoria-ainekseen tutustumista (25 t)
– oppilaan oppimisympäristöihin tutustumista ja oppilaiden oppimisedellytysten kartoittamista (10 t)
– opetuksen suunnittelua, valmistelua, arviointia ja raportointia (120 t)
– posterin laatiminen (30 t)

Seminaari: 6 t

Harjoitukset: 48 t
– ohjattua omaa opetusta yksin tai tiimissä

Yhteensä: 270 t

Luento-opetus jakautuu seuraavasti:
– opetushallinto 10 t
– oppilashuolto ja opetussuunnitelmaprosessi 4 t
– TVT:n soveltamismahdollisuudet opetusharjoittelussa 2 t.


Kirjallisuus/Oppimateriaalit:

Ajankohtainen koululainsäädäntö (tarkentuu opetushallinnon luennoilla)

Ennakkotehtävänä tutustutaan seuraavaan kirjallisuuteen:

Enkenberg, J. 2012. Design-suuntautunut pedagogiikka. Esitys eNorssin syysseminaarissa 6.-7.9.2012 Savonlinnassa. Saatavana sähköisenä osoitteessa http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/asiakirjoja-1/2012-2013/enorssin-syysseminaari-6.–7.9.2012
Korthagen, F. and Vasalos, A. 2005. Levels in reflection: core reflection as a means to enhance professional growth. IVLOS Institute of Education, Utrecht University & Institute for Multi-level Learning, Amsterdan, The Netherlands. Teachers and Teaching: theory and practice, Vol. 11, No. 1, February 2005, pp. 47–71. Saatavana sähköisenä osoitteessa
http://kernreflectie.nl/Media/pdf/Levels%20in%20reflection.pdf
Pehkonen, L. 2001. Täydestä sydämestä ja tarkoituksella. Projektityöskentelyn käsitteellistä viitekehystä jäljittämässä. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteen laitos. Saatavana sähköisenä osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/pehkonen/

Oppilas ja opiskelijahuollon oppaaseen: http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas
Kirjallisuutta ja jakson kannalta muuta oleellista kirjallista materiaalia käsitellään ohjauksissa ja käytetään lähteinä raporttia laadittaessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus.
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

Tampereen yliopiston normaalikoulun opetussuunnitelma.
http://www.uta.fi/normaalikoulu/alakoulu/ops.html


Opintojakson suorittaminen:

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ohjaaja välittää tiedon hyväksytystä suorituksesta normaalikoulun kansliaan. Opetusharjoittelua on täydennettävä, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu tai harjoittelujaksoon kuuluvat tehtävät on tehty puutteellisesti. Osana arviointia on myös itsearviointi ja oppilaitoksen palaute harjoittelusta.


Ajoituksesta ja päivämääristä löytyy tarkempaa tietoa oheisesta pdf-dokumentista.