Tampereen Norssissa yliopistokampuksella järjestetään laadukasta lukio-opetusta ja aineenopettajakoulutusta sekä tehdään aktiivista opetuksen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa.


LUKUVUOSI 2020–2021

Syyslukukausi
ke 12.8.2020–ti 22.12.2020
Syysloma
12.10.2020–18.10.2020

Kevätlukukausi
to 7.1.2021–la 5.6.2021

Talviloma
1.3.2021–7.3.2021

Helaloma pe 14.5.2021

Lukiolaisen opinto-opas 2020-2021

Lukion opinto-oppaaseen on koottu tärkeitä ohjeita koskien opiskelemista ja käytännön toimintaa  Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa.

Tervetuloa Norssin lukioon

Tervetuloa Tampereen yliopiston oman lukion opiskelijaksi!

Saat viettää lukiovuotesi ainutlaatuisessa ympäristössä Tampereen korkeakouluyhteisön keskellä, nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista ja rakentaa omaa yksilöllistä opintouraasi. Pyrimme toimimaan kaikilla tavoin opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi ja teemme lukiomme kehittämisessä tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

Lukiomme on dynaaminen yhteisö, joka kokeilee ja kehittää uutta, tekee yhteistyötä monissa paikallisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, osallistuu uusien opettajien kouluttamiseen ja viettää tavoitteellisen opiskelun rinnalla myös hauskoja rentoja hetkiä yhdessä erilaisissa tapahtumissa. Tervetuloa joukkoon!

Lukiomme koulutuksen järjestäjänä toimii Tampereen yliopisto ja lukiomme sijaitsee myös fyysisesti yliopiston keskustakampuksella. Siten korkeakouluyhteistyö on luonteva osa arkipäiväämme. Kannustamme sinua osallistumaan lukioaikanasi yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintoihin, tapahtumiin ja asiantuntijaluennoille, joita on runsaasti tarjolla.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio kuuluu hallinnollisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaan (EDU). Normaalikoulu kattaa kokonaisuutena opetuksen perusasteen luokista 1-9 lukioon saakka, perusasteen luokat sijaitsevat Nekalassa ja osa opettajistamme käy opettamassa myös siellä.

Normaalikouluilla on neljä päätehtävää:

  • Opetus
  • Opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelun ohjaus
  • Opetuksen ja oppimisen tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoiminta
  • Täydennyskoulutuksen tarjoaminen

Lukio kuuluu toisen asteen oppilaitoksiin. Lukiokoulutus antaa sinulle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa:

Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 2§)

Norssin lukion arvomaailman perustana ovat kansalaisen perusoikeudet ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet sekä sivistyksen ja luonnon vaaliminen. Koulumme on syrjinnästä vapaa alue. Opetus tähtää lukiolaisen kriittisen ajattelun kehittämiseen, uteliaisuuden ja tutkivan opiskeluotteen vahvistamiseen sekä oppimisen palon sytyttämiseen. Korostamme kaikessa toiminnassa vastuullisuutta, osallisuutta sekä yritteliäisyyttä.

Pidämme tärkeänä, että jokainen opiskelija osaa arvostaa jatkuvaa itsensä kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Norssissa oppiminen on ykkösasia. Rinnalla tärkeänä kumppanina kulkee opiskeluhyvinvointi. Tuemme ja ohjaamme sinua yksilöllisen ja mielenkiintoisen oppimispolun rakentamisessa.

Koko koulun henkilökunta sekä aktiivinen ja toimiva opiskelijakunta toivottavat sinut tervetulleeksi opiskelemaan norssilaisten joukkoon!

Terveisin,

Heidi Östring
lukion rehtori

Opiskelijakunnan hallitus toimii opiskelijoita varten. Tehtävämme on kuunnella teitä ja viedä teidän toiveitanne eteenpäin. Pyydämme teitä lukionne alusta alkaen ottamaan hallitukseen yhteyttä, mikäli teillä on opiskelijoiden hyvinvointia tai koulun toimintaa parantavia ehdotuksia.

Hallitus koostuu joka vuosi erilaisista yksilöistä, joilla jokaisella on omat tehtävänsä ja vahvuutensa.Haluamme auttaa teitä heti lukion alusta saamaan parhaan mahdollisen lukiokokemuksen.

Kehotamme teitä tutustumaan uusiin ihmisiin myös ikäluokkanne ulkopuolelta. Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa myös lähteä mukaan opiskelijakunnan hallituksen toimintaan, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus heti ensimmäisen vuoden syksyn lopulla.

Norssin lukio on pieni ja tiivis, joka antaa teille mahdollisuuden tutustua moniin upeisiin ihmisiin.

Terveisin lukion opiskelijakunnan hallitus 2020

Yhteystietoja

Käyntiosoitteet Tampereen yliopiston keskustakampuksella   

 
Atalpa, Ratapihankatu 55 (opetustilat, liikuntatilat ja henkilöstön työhuoneet)
Pinni B, Kanslerinrinne 1 (opetustilat ja kouluruokailu)
Virta, Åkerlundinkatu 5 (musiikin ja kuvataiteen opetus)

Postiosoite 
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
33014 Tampereen yliopisto

Norssin lukion opiskelijasivusto

http://norssinlukio.fi/

Sirkustaiteen linjan sirkustekniikkakurssien opetus

Sorin Sirkus

Ahlmanintie 63, 33800 Tampere

https://www.sorinsirkus.fi/ 

Tampereen yliopiston keskustakampuksen kartta

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuni.fi. Työtilat sijaitsevat Atalpa- rakennuksen 3. kerroksessa.

Lukion rehtori Heidi Östring, puh. 050 420 1478, työtila Atalpa A305
Hallintosihteeri Teija Voimio, puh. 040 190 1733, kanslia Atalpa A304
Opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen, puh. 040 190 1732, työtila Atalpa A318

Business Norssi -linjan koordinaattori, lukion vararehtori Aulikki Leisku-Johansson, puh.050 3187372
Business Norssi -linjan koordinaattori Eija Niskanen, puh. 050 318 2630
Sirkustaiteen linjan koordinaattori Martti Iso-Möttönen, puh. 040 190 1742

Koulupsykologi Elina Sisso-Hakonen (lukiolla ke)
puh. 050 420 1404, työtila Atalpa A303

Koulukuraattori Linda Hakanen (lukiolla to)
puh. 050 509 9046, työtila Atalpa A303

Erityisopettaja Saija Uusitalo (lukiolla pe)
puh. 050 318 2425, työtila Atalpa A303

Opiskeluterveydenhuolto Tullinkulma (ei sähköpostia)
Tiimi 3, puh. 040 806 2455

Hammareninkatu 7, 33100 Tampere
ajanvaraus ma-to klo 8.15-14 ja pe klo 8.15-13

IT-tuki

Yliopiston tietohallinnon palvelut (O365 ja Wilma -tunnushallinto):

It-Helpdesk, klo 8.00-17.00 (Huom! Henkilöllisyystodistus mukaan)

Päätalo E246, 2. kerros
Kalevantie 4, 33100 Tampere

Lukion tuki (mm. Abitti, Teams, Onenote): opettajat Juha Järvinen, Tero Luodeslampi

Opettajat tavoitat kätevimmin Wilma-viestillä. Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuni.fi ilman ääkkösiä. Poikkeukset on merkitty sulkuihin.

Äidinkieli ja kirjallisuus 
AHO Ahonen Kaarina
ERI Eriksson Sirpa
MUS Mustonen Harri (myös S2–opetus)

Vieraat kielet ja ruotsi 
HAT Halttunen Ilona (ranska, ruotsi)
HIT Hiitti Antti (englanti, ruotsi)
KAL Kallio Marko (ruotsi, englanti)
KUK Kulmakorpi Iina (englanti)
SMI Stefan Smirnov (englanti, venäjä)
TUA Tuuna-Kyllönen Tanja (saksa, ruotsi)

Ihmistieteet, katsomusaineet ja yhteiskunnalliset aineet 
ISO Iso-Möttönen Martti (terveystieto)
LEI Leisku-Johansson Aulikki (historia ja yhteiskuntaoppi, Business Norssi –linja)

MUR Murto-Heiniö Saara (yhteiskuntaoppi)
NIS Niskanen Eija (historia ja yhteiskuntaoppi, Business Norssi –linja)
PÄÄ Pääkkönen Tuovi (uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia)
TÖR Törrönen Minna (psykologia) (minna.j.torronen at tuni.fi)

Matemaattis-luonnontieteelliset aineet ja tietotekniikka 
ALA Alatalo Tuija (kemia, matematiikka)
FAV Favorin Jukka (tietotekniikka)
JÄR Järvinen Juha (fysiikka)
KOR Korenius-Toikka Iida (matematiikka)
KUI Kuisma Merja (biologia, maantiede)
KYL Kylmälä Tuula (kemia, matematiikka)
LUO Luodeslampi Tero (matematiikka)
SAN Sankari Anna (fysiikka, matematiikka)

Taito- ja taideaineet 
HEL Helppikangas Juha (sirkustekniikan opetus, Sorin Sirkus)

ISO Iso-Möttönen Martti (liikunta)
TOI Toivanen Leena (musiikki)
VII Viita Virve (kuvataide)

Opinto-ohjaus 
VUO Vuorinen Jukka, opinto-ohjaaja

Ensimmäisen vuoden opiskelijat 
20A Tuula Kylmälä
20B Tanja Tuuna-Kyllönen
20C Antti Hiitti (Business Norssi)

Toisen vuoden opiskelijat 
19A Minna Törrönen ja Stefan Smirnov
19B Martti Iso-Möttönen ja Virve Viita
19C Eija Niskanen (Business Norssi)

Kolmannen vuoden opiskelijat 
18A Tuija Alatalo
18B Juha Järvinen
18C Aulikki Leisku-Johansson (Business Norssi)

Neljännen vuoden opiskelijat 
17A Tero Luodeslampi

Sirkustaiteen linjan opiskelijoita (18B, 19B ja 20B -ryhmissä) ohjaa ryhmänohjaajan lisäksi linjan koordinaattori Martti Iso-Möttönen.

Aikatauluja

Lukukaudet ja loma-ajat 2020-2021

 

Syyslukukausi  ke 12.8.2020 – ti 22.12.2020*
Syysloma  12.10.2020 – 18.10.2020 
Kevätlukukausi  to 7.1.2021 – la 5.6.2021 
Talviloma  1.3.2021 – 7.3.2021 
Helaloma pe 14.5.2021

*la 29.8.2020 on koulupäivä (keväältä 2020 siirtynyt ylioppilasjuhla)

Muut loma-ajat valtakunnallisten juhlapyhien mukaan.


Ylioppilasjuhlat

la 29.8.2020 klo 10.00 Kevään 2020 ylioppilasjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

pe 4.12.2020 klo 13.00 Syksyn 2020 ylioppilasjuhla ja itsenäisyysjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

la 5.6.2021 klo 11.00 Kevään 2021 ylioppilasjuhla ja kevätjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

Huom! Juhlaharjoitukset ovat aina juhlaa edeltävänä päivänä juhlapaikassa klo 15 – 17


Lukuvuoden 2020-2021 jaksot

Jakso 1 12.8. – 2.10.2020 (38 työpäivää)
Jakso 2 5.10. – 2.12.2020 (38 työpäivää)
Jakso 3 3.12.2020 – 9.2.2021 (38 työpäivää)
Jakso 4 10.2.2021 – 13.4.2021 (38 työpäivää)
Jakso 5 14.4.2021 – 5.6.2021 (37 työpäivää)

Arviointiviikot 2020-2021

Arviointiviikko 1 28.9. – 2.10.2020
Arviointiviikko 2 26.11. – 2.12.2020
Arviointiviikko 3 3.2. – 9.2.2021
Arviointiviikko 4 7.4. – 13.4.2021
Arviointiviikko 5 28.5. – 3.6.2021

Määräaikoja 2020 – 2021


Abiturienttien koulutyö päättyy torstaina 11.2.2021, wanhojen päivää juhlitaan perjantaina 12.2.2021.

Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa ja ne pidetään 1.-4. jakson osalta alkaen kello 16:00 luokissa A140 ja A144. Keskiviikkona 9.6.2021 uusintakuulustelu alkaa klo 12:00 luokissa A140 ja A144. Uusintakuulustelu kestää aina enintään kolme tuntia, jolloin voi suorittaa enintään kaksi koetta (useampia kokeita ei saa, vaikka olisi ilmoittautunut kokeisiin).



Ylioppilastutkinnon kokeiden koepäivät
on ilmoitettu Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat


Tuntikaavio 

Tiistaisin poikkeava aikataulu ryhmänohjaustuokiosta (RO) johtuen, katso oppituntien kellonajat tuntikaaviosta.

Päivittäinen lukujärjestys ja oppituntien aikataulu on nähtävillä Wilmassa. Oppituntien pituudet ovat 60 min, 75 min ja 90 min. Alla olevasta tuntikaaviosta näkyy viikon aikatauluraami. Arviointiviikoille Wilmassa on oma aikataulunsa, samoin palautuspäivien sekä tapahtumien aikataulut näkyvät poikkeuksina Wilman työjärjestyksessä.

Lukiolaistemme ruokailu tapahtuu Pinni B:ssä Compass Groupin ylläpitämässä yliopistoravintolassa, jonka nimi on Minerva. Lukiolaisille tarjotaan ruokaa klo 10.30-11.00, jolloin ruoka haetaan linjastolta. Ruokailuun varattu aika on kokonaisuudessaan 40 minuuttia, jolloin koko lukio mahtuu syömään samanaikaisesti.

Opiskelijalla tulee ruokailussa olla päivittäin mukanaan KELA-kortti, ajokortti tai henkilökortti (viivakoodi luettavissa), jolla osoitetaan oikeus kouluruokailuun.

Mahdolliset erityisruokavaliot ilmoitetaan suoraan Minerva-ravintolan henkilökunnalle.

Ravintolan yhteystiedot ja ruokalista löytyvät sivustolta: https://foodandco.fi/ravintolat/Ravintolat-kaupungeittain/tampere/minerva/

Tuntikaavio 

Tiistaisin poikkeava aikataulu ryhmänohjaustuokiosta (RO) johtuen, katso oppituntien kellonajat tuntikaaviosta.

Lukiomme vanhempainillat lukuvuonna 2020-2021

Ryhmät 20ABC (1. opintovuosi)
ti 25.8.2020 klo 18.30, PinniB 1100

Ryhmät 18ABC ja 17A (3.-4. opintovuosi)
ti 17.11.2020 klo 18.30, PinniB 1100

Ryhmät 19ABC (2. opintovuosi)
pe 12.2.2021  klo 18.00 Wanhojen tanssien iltatilaisuus Kuokkamaantie 16, juhlasali

Ryhmät 19ABC (2. opintovuosi)
ti 20.4.2021 klo 18.30, PinniB 1100

Esittelyilta 9. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen
ma 11.1.2021, klo 18.00, PinniB 1100
(kahvi klo 18.00 alkaen, esittelyilta klo 18.30)

Ylioppilasjuhlat

la 29.8.2020 klo 10.00 Kevään 2020 ylioppilasjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

pe 4.12.2020 klo 13.00 Syksyn 2020 ylioppilasjuhla ja itsenäisyysjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

la 5.6.2021 klo 11.00 Kevään 2021 ylioppilasjuhla ja kevätjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo

Lukion käytänteitä ja pelisääntöjä

Seuraavat yhteiset käytänteet luovat viihtyisyyttä meille kaikille:

  1. Tervehtiminen kuuluu hyviin käytöstapoihin.
  2. Opiskelijoita ja opettajia kohdellaan keskinäisellä kunnioituksella ja kaikkien kanssa harjoitellaan tekemään ryhmässä hyvässä hengessä töitä. Minkäänlainen toisen ikävä kohtelu ei kuulu hyviin käytöstapoihin –  suosi siis kannustusta, auttamista ja hyvän hengen ylläpitämistä.
  3. Takit ja päällysvaatteet jätetään naulakkoon tai lokeroon oppitunnin ajaksi.
  4. Lakit otetaan pois päästä sisätiloissa (luokkatilat, ruokala erityisesti).
  5. Mobiililaitteiden käyttö oppitunnilla on sallittu vain opiskelutarkoituksiin.
  6. Nuuska kuuluu tupakkatuotteisiin eikä sen tai muiden tupakkatuotteiden tai päihteiden käyttö koulualueella ole sallittua. Tampereen yliopisto on savuton kampus.
  7. Omien jälkien siivoaminen on jokaisen velvollisuus yleisen viihtyvyyden vuoksi: siispä tuolit ja pöydät paikoilleen ja roskat roskikseen. Oppitunnin pitäjä ohjaa opiskelijat siistimään luokkatilan tunnin päätteeksi.
  8. Huomioi yliopiston kampusalueella liikkuessasi muut alueen toimijat; käytävillä on hyvä huomioida tutkijanhuoneet jne. ja välttää turhaa läpikulkua tai kovaäänistä keskustelua. Pysäkointialueella muistetaan riittävän hiljainen ajovauhti.

Järjestyssäännöt ja käytös 

Hyvä käyttäytyminen edellyttää muun muassa:
– muiden ihmisten arvostamista ja kunnioittamista
– erilaisuuden hyväksymistä
– yhteisestä ympäristöstä huolehtimista
– yhteisten sopimusten ja sääntöjen noudattamista.

Nämä asiat näkyvät arjessa esimerkiksi hyvänä kaveruutena, yhteistyötaitoina, kohteliaina ja ystävällisinä sanoina ja tekoina, toisista välittämisenä, koulun sisä- ja ulkotilojen viihtyisyytenä sekä hyvänä yhteishenkenä.

Nämä järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, joksi katsotaan työjärjestyksen mukainen koulupäivä sekä työsuunnitelman mukainen koulun ulkopuolinen toiminta.

Järjestyssäännöt 

  • Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja oikeus häiriöttömään työskentelyyn.
  • Vaaraa ja vahinkoa aiheuttava käyttäytyminen, esimerkiksi ilkivalta tai kiusaaminen, on kielletty.
  • Kouluun ei saa ilman hyväksyttävää syytä tuoda esinettä tai ainetta, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta.
  • Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee huolehtia koulun alueen siisteydestä ja viihtyisyydestä.
  • Koulun alueella olevat kulkuvälineet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa asianmukaisella tavalla.
  • Oppitunneille saavutaan ajoissa, opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.
  • Oppitunnin aikana puhelinta tai muuta mobiililaitetta saa käyttää vain opettajan ohjeistamalla tavalla.
  • Poissaolo koulusta ilman pätevää syytä on kielletty.
  • Koulun yhteisissä tiloissa käyttäydytään asiallisesti.
  • Ruokailutilanteissa käyttäydytään asiallisesti ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailuaikoja tulee noudattaa.
  • Välitunnit vietetään ulkona tai sisällä aulatilassa. Päällysvaatteet säilytetään niille tarkoitetuissa paikoissa.
  • Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti.
  • Tupakan ja tupakan kaltaisten tuotteiden ja muiden päihteiden hallussapito ja käyttö sekä päihtyneenä oleminen koulun alueella ja koulun tilaisuuksissa on kielletty.
  • Opiskelijan hallussa oleva koulutyöhön liittymätön omaisuus on koulussa hänen omalla vastuullaan.
  • Koulussa tai koulun alueella otettuja kuvia tai videoita ei saa käyttää siten, että niillä levitettäisiin yksityiselämää loukkaavaa tietoa tai aiheutettaisiin muuta vahinkoa kuvan kohteelle.

Jos opiskelija toimii näiden järjestyssääntöjen tai koulun henkilökunnan antamien ohjeiden vastaisesti, seuraukset ovat lainsäädännön mukaiset. Erityisesti huomioon otettavia lakeja ovat lukiolaki ja -asetus.

Yleisiä opiskeluohjeita

1. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA

  • Lue opinto-opas huolellisesti
  • Kysy rohkeasti neuvoa ryhmänohjaajaltasi tai muulta koulun henkilökunnalta, me olemme täällä sinua varten
  • Muista, että lukiossa olet itse päävastuussa opinnoistasi
  • Lukio-opinnot vaativat työtä ja pitkäjänteisyyttä sekä hyvää ajanhallintaa, kiinnitä näihin huomiota heti alusta alkaen.
  • Huolehdi, että opiskelet ensimmäisen vuoden aikana riittävästi kursseja (n. 30 kurssia)

2. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA 

  • Lue opinto-opas huolellisesti ja tarkista sieltä tietoja tarpeen mukaan lukuvuoden aikana
  • Tarkista kurssimääräsi (n. 30–35 kurssia toisen vuoden aikana), koska kolmannen vuoden opinnot kestävät vain kolme jaksoa
  • Toinen vuosi on työntäyteinen vuosi, kiinnitä siis huomiota ajanhallintaan. Muista pitää huoli myös omasta jaksamisestasi.
  • Huomioi opinto-ohjelmassasi erityisesti aineet, jotka aiot kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
  • Eri aineiden syventäviä ja soveltavia kursseja on hyvä suorittaa toisena vuotena.
  • Tarkista, mitä voit hyödyntää yliopiston opintotarjonnasta. Opinto-ohjaaja auttaa aikataulun teossa ja kurssi-ilmoittautumisissa.

3. ja 4. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA 

  • Tarkista jo syksyn alkaessa, että tulet saavuttamaan riittävän kurssimäärän (vähintään 75 kurssia). Tee suunnitelma puuttuvien kurssien suorittamiseksi heti lukukauden alussayhdessä ryhmänohjaajan ja/ tai opinto-ohjaajan kanssa.
  • Muista, että ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit pitää olla suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä (syksyn kirjoittajilla kirjoitettavan aineen viimeinen pakollinen kurssi pitää olla meneillään lukuvuoden alkaessa)
  • Huomioi, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kirjoitettavan aineen kaikkiin pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.
  • Lukion päättötodistuksen saamiseksi lakkiaisjuhlassa 5.6.2021 pitää kaikki suoritukset olla tehty 24.4.2021 mennessä. Mahdolliset itsenäiset suoritukset tulee sopia 5. jakson alkuun mennessä, jotta opiskelu- ja arviointiaikaa jää riittävästi.
  • Lukio on suoritettu vasta kun vähintään 75 kurssia (sis. vähintään 10 syventävää) on suoritettu valtakunnallisen tuntijaon edellyttämällä tavalla.
  • Tarkista, ettei sinulla ole liikaa hylättyjä arvosanoja missään oppiaineessa. Sallitun rajan ylittävä määrä yhdessäkin oppiaineessa estää lukion päättötodistuksen saamisen ja ylioppilaaksi tulemisen!
  • Ylioppilastutkintotodistuksen saa vasta kun lukion päättötodistuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
  • Kolmannen vuoden opiskelijan kannattaa valmentautua jatkoon yliopiston kursseilla, jotka voi hyväksilukea, jos saa jatkopaikan. Lisäksi niistä saa lukiokursseja, jotka voidaan laskea kokonaiskurssimäärään. Kysy lisää opinto-ohjaajalta.

Lukiossa tiedotus hoituu pääosin sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta ja jokaisella opiskelijalla on velvollisuus seurata tiedotusta Wilmassa. Wilmasta näet lukujärjestyksesi, opintosuorituksesi ja kurssivalintasi sekä tulleet viestit ja tiedotteet. Lisäksi Wilma toimii ensisijaisena yhteydenpitovälineenä koulun ja opiskelijan sekä hänen huoltajansa välillä.

Lue siis säännöllisesti Wilmaa, jotta saat tärkeät viestit tietoosi. 

Jokainen opiskelija saa opintojen alkaessa Wilmaan oman käyttäjätunnuksen ja salasanan. Alle 18-vuotiaiden huoltajilla on omat käyttäjätunnukset ja salasanat, jotka ovat voimassa koko lukio-opiskelun ajan, ellei kansliaan muuta kirjallisesti ilmoiteta.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio toimii Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Noin puolet opetuksesta sijoittuu Atalpa-kiinteistöön, jossa sijaitsevat myös liikuntatilat sekä henkilöstön työhuoneet ja lukion kanslia. Noin puolet opetuksesta on Pinni B -kiinteistössä, myös lukiolaisten kouluruokailu tapahtuu Pinni B:ssä. Musiikin ja kuvataiteen opetusta on Virta -kiinteistöissä. Juhlat ja isommat koko koulun tapahtumat järjestetään perinteikkäässä Päätalo-kiinteistössä ja sen juhlasalissa tai suurissa auditorioissa.

Lukiolaisillamme on mahdollisuus hyödyntää keskustakampuksen kirjastopalveluja, laajaa kahvilatarjontaa, kuntosalia sekä ulkoliikuntapaikkaa. Myös monet kampusalueen erikoistilat, kuten pelitutkimuksen yhteisötila OASIS ovat lukiolaistemme käytettävissä.

Pysäköintipaikkoja on koko yliopiston keskustakampuksen opiskelija- ja henkilöstömäärään nähden erittäin rajoitetusti. Ilman yliopiston pysäköintilupaa keskustakampuksella voi pysäköidä 2 h kiekkopaikoilla, mopot ja skootterit pysäköidään Atalpa-kiinteistön päätyyn merkitylle paikalle. Pysäköintipaikkoja kannattaa siis etsiä lähialueelta tai suosia julkisia kulkuvälineitä.

Lukuvuoden ensimmäisinä päivinä kierretään tilat, käydään läpi yhteiset säännöt ja tutustutaan toimintatapoihin. Turvallisuuskävely suoritetaan ensimmäisen viikon aikana ryhmänohjaajan johdolla.

Lukiomme opiskelijat sijoittuvat yliopistokampukselle fyysisesti, mutta tarjolla on myös laajat mahdollisuudet yliopiston ja korkeakouluyhteisön kurssitarjonnan, tapahtumien ja asiantuntijaluentojen sisällyttämiseen osaksi opintoja. Norssin lukio on yliopiston oma lukio!

Lukio-opinnot voi suorittaa 2–4 vuodessa. Jos haluaa huomattavasti nopeuttaa opiskelutahtia, voi joutua suorittamaan kursseja itsenäisesti opiskellen ja mahdollisesti käyttämään hyväkseen myös kesäkuukausia.

Lukio-opintojen suoritusaikataulu voi olla jokin seuraavista vaihtoehdoista: 

a. Suoritat opinnot kolmessa vuodessa, jolloin voit aloittaa ylioppilaskokeiden suorittamisen toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä ja saat tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Tällöin aikaa opintoihin on yhteensä 13 jaksoa ja siten kursseja jokaisessa jaksossa pitää olla 5-6.Tämä vaihtoehto on suositeltavin ja yleisin.

b. Suoritat opinnot kahdessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi viimeistään kolmannen vuoden syksyllä, jolloin aikaa opintoihin on 11 jaksoa ja kurssimäärä on 6-7 jaksoa kohti.

c. Suoritat opinnot kolmessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi neljäntenä syksynä, jolloin opiskeluaikaa on 16 jaksoa ja kurssimäärä on 4-5kurssia / jakso.

d. Suoritat opinnot neljässä vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden keväällä, jolloin aikaa opintoihin on 18 jaksoa ja opintojen määrä jaksossa on noin 4. Neljännen vuoden opintoihin tulee olla aina perusteltu syy ja selkeä suunnitelma, joka tehdään opinto-ohjaajan kanssa. Neljän vuoden ohjelma voi olla tarpeellinen vaihtoehto esimerkiksi laajan opinto-ohjelman, kurssiarvosanojen uusimisen tai aikaa vievän harrastuksen vuoksi. Neljännen vuoden aikana lukio-opinnot tulee saada päätökseen. 

Suositeltavin ja yleisin aikataulu lukio-opintojen suorittamiseksi on vaihtoehto a, jossa lukio-opinnot valmistuvat kolmessa vuodessa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kurssikertymä ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana on vähintään 30 kurssia + 30 kurssia. Näin kolmannen vuoden kolmeen ensimmäiseen jaksoon jäisi 15 suoritettavaa kurssia. Opiskelu jatkuu kolmannen vuoden neljännessä jaksossa ylioppilaskokeisiin valmistautuen ja osallistuen.

Anomus opinto-oikeuden pidentämisestä kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen

  • on aina tehtävä kirjallisena yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja jätettävä lukion rehtorille (lomake Wilmassa ja kotisivulla)
  • anotaan ensin kolmen ja puolen vuoden opintoihin, mikäli ei ole aivan erityistä syytä pidentää opintoja neljään vuoteen. Opiskelija, joka ei ole anonut opinto-oikeuteensa pidennystä tai aloita opintojaan lukuvuoden alussa, katsotaan eronneeksi ilmoitusmenettelyn jälkeen.

Milloin opinto-oikeuden pidennystä haetaan?

Ammattiuraa edistävät, pitkäjänteiset tavoitteelliset harrastukset ja muu opiskelu sekä erityisen laajat lukio-opinnot tulisi ottaa huomioon jo lukioon tultaessa ja anoa tarvittaessa pidennettyä opintoaikaa.

Pitkäaikaisen sairauden vuoksi pidennystä haetaan tarvittaessa ja tapauskohtaisesti.

Vaihto-opiskelijavuoden jälkeen opiskelijan tulee myös hakea opinto-oikeuden pidennystä vaihto-opiskelun perusteella, jos pidennys on tarpeen.

Heikon opintomenestyksen takia pidentyvät opinnot on syytä anoa vasta toisen vuoden lopulla, kun kouluaikaa on jäljellä kolme jaksoa.

Tietokoneen hankintaohje syksyllä 2020 aloittaville opiskelijoille  

Tampereen yliopiston normaalikoulussa lukiolainen hankkii itse oman tietokoneensa. Kaikki syksyllä 2020 aloittavat lukiolaiset kirjoittavat ylioppilaskokeet sähköisesti. Sähköiset ylioppilaskokeet tehdään pääsääntöisesti opiskelijoiden omilla koneilla.  Myös opetuksessa ja kurssikokeissa opiskelija tarvitsee lukion ajan omaa konetta. Lukion aikana hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä ja sähköisiä oppimateriaaleja sekä käytetään ja harjoitellaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia ohjelmia.

Lukiolaiset saavat koululta opintojen alussa usb-tikun (type A eli ”perinteinen” usb-liitäntä), johon ladataan ohjatusti sähköisen kokeen käyttöjärjestelmä (Abitti). Lukiolaiset päivittävätAbitti-tikkua omatoimisesti lukio-opintojen alussa saamansa ohjeistuksen mukaisesti. Jos tikku häviää tai rikkoutuu, opiskelija hankkii itse uuden.

Tietokonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomioita usb-porttien määrään. Abitti-tikku vie yhden usb-portin, haluttaessa langallinen hiiri toisen ja kuulokkeet kolmannen. Kuulokeliitäntä voi myös olla erillinen 3,5 mm -liitäntä. Usb-hubit ja erilaiset adapterit ovat koetilanteessa sallittuja.

Lukiolaisen tietokoneen tulee täyttää sähköisen ylioppilaskokeen minimivaatimukset päätelaitteelle, katso tarkemmin Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) sivuilta:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Yleiset/liite_2-ohje_kokelaan_tietokoneesta_2019.pdf 

Osa sähköisistä kokeista toteutetaan Tampereen yliopiston normaalikoulussa langallisella tekniikalla, joten koneessa tulee olla ethernet-RJ45 -liitäntä tai opiskelijan tulee hankkia adapteri, jolla koneeseen mahdollistetaan tämä liitäntä.

YTL:n minimivaatimuksien lisäksi suosittelemme seuraavaa:

  • Keskusmuistia vähintään 8 Gt
  • Kiintolevy: vähintään 256 Gt SSD tai perinteinen kiintolevy 500 Gt
  • USB-portteja (USB2 tai USB3) vähintään 2 kappaletta
  • Windows 10 -käyttöjärjestelmä

Konetta ostettaessa kannattaa myyjältä varmistaa sen yhteensopivuus sähköiseen yo-koejärjestelmään ja pyytää myyjää näyttämään koneen käynnistäminen usb-muistilta.

Kurssit ja opinnot

Lukuvuoden kurssitarjonta, kurssien opetussuunnitelman kuvaukset ja opiskelijan tekemät kurssivalinnat ovat nähtävillä opiskelijan omassa Wilmassa.

Kurssitarjottimelle kurssit on sijoitettu kuhunkin jaksoon vaakariveille, jotka on numeroitu 1-9. Näitä numeroita kutsutaan tuntikoodeiksi tai palkeiksi ja ne osoittavat kurssin ajankohdan lukujärjestyksessä. Saman numeron kohdalla (1 – 8) olevat kurssit pidetään samalla tuntikoodilla tai palkilla eli varsinaisessa lukujärjestyksessä samaan kellonaikaan. Voit valita samalta palkilta (vaakariviltä) vain yhden kurssin eli yhdessä jaksossa voit osallistua enintään kahdeksan kurssin oppitunneille. Palkilla 9 olevat kurssit opetetaan koulun työajan ulkopuolella ja niillä on siten oma aikataulunsa.

Kurssin oppitunteja on kolme kertaa viikossa ja oppitunnin pituus on 60, 75 tai 90 minuuttia. Tuntikaaviosta näet, minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan palkin oppitunnit pidetään.  Valintojen jälkeen tunnit, kellonajat ja tilat näkyvät myös Wilmassa lukujärjestyksessäsi.

Osa kursseista toteutetaan vuorovuosittain ja ne ovat valittavissa vain toteutusvuonna.

Jos valitun kurssin tai ryhmän kokonaisopiskelijamäärä jää alle 12 opiskelijan, osa kurssin opetuksesta voidaan toteuttaa itsenäisenä opiskeluna.

Tuntijakotaulukko näyttää yleisnäkymän lukiomme kurssitarjonnasta, kurssikuvauksissa voit tutustua lukuvuoden 2020-2021 kurssitarjontaan tarkemmin. Laajemmat kuvaukset kursseista opetussuunnitelmassamme sekä Wilman kurssitarjottimella.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun kurssitarjontatiedot löytyvät korkeakoulujen verkkosivustoilta tai erilliseltä yhteistyötarjottimelta, opinto-ohjaaja auttaa kurssivalinnan ja ilmoittautumisen tekemisessä.

Lukiossa opiskelija hankkii itse tietokoneen sekä kurssille tarvittavan oppimateriaalin, joka on nimetty lukuvuoden oppimateriaaliluettelossa.

Luetteloon on merkitty, voiko kursseille hankkia sähköisen kirjan (s),paperisen kirjan (p), vai kumman vain. Oppikirja on lähtökohtaisesti oltava mukana heti kurssin ensimmäisestä oppitunnista alkaen. Myös tietokone ja Abitti-tikku on syytä pitää mukana kaikkina oppitunteja sisältävinä koulupäivinä.

Sähköiset kirjat ovat useimmiten euromääräisesti halvempia. Niille on valittavissa eripituisialisenssejä. Koska lukio on 2-4 vuoden mittainen, on viisasta varmistaa, että lisenssi ei umpeudu liian aikaisin. Yleensä opiskelija tarvitsee oppikirjojaan vielä valmistautuessaan ylioppilaskokeisiin.

Joillakin kursseilla ei oppikirjaa osteta lainkaan, koska opettaja tekee oppimateriaalin itse tai opiskelijoiden kanssa.

Oppikirjojen lisäksi kursseilla hyödynnetään soveltuvia sähköisiä oppimisympäristöjä ja ohjelmia, jotka ovat pääsääntöisesti opiskelijalle maksuttomia.

Norssin lukion oppimateriaalilista 2020_2021 (pdf) 

Lukion oppimäärän vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia. Tämä kurssimäärä tulee olla valtakunnallisen tuntijaon ehtojen mukaisesti suoritettuna, jotta voi saada lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen.

Kurssimäärä kannattaa jakaa tasaisesti eri opiskeluvuosille ja suositeltavaa onkin, että ensimmäisen ja toisen vuoden aikana opiskelija suorittaa 30+30 kurssia eli yhteensä 60 kurssia, jolloin viimeisen vuoden kolmelle jaksolle jää yhteensä 15 kurssia. Mahdollisimman tasainen kurssimäärä eri jaksoilla takaa parhaan tuloksen ja sen, että jää tarpeeksi aikaa keskittyä opintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Yhden lukiokurssin laajuus on 38 x 45 minuuttia.

Lukion opinnot jakautuvat

– valtakunnallisiin pakollisiin kursseihin (opiskeltava vähintään 47-51 kurssia)*
– valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (opiskeltava vähintään 10 kurssia)
– koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin, jotka laajentavat jo opittua, voivat olla eri oppiaineita yhdisteleviä kursseja, kertaus- tai menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa suoritettavia kursseja.

Huomioitavaa on, että ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät pohjautuvat kunkin oppiaineen kaikkien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöihin. 

*Pakollisten kurssien määrään vaikuttaa valitun matematiikan oppimäärään laajuus, pitkän matematiikan valinneilla pakollisia kursseja on 51, lyhyen valinneilla 47.

Syventävien ja soveltavien kurssien valinnassa kannattaa miettiä valintoja omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta sekä oman ylioppilaskirjoitussuunnitelman pohjalta.

Taito- ja taideaineet 

Taito- ja taideaineissa on yhteensä viisi pakollista kurssia: 1 kuvataidetta, 1 musiikkia ja 2 liikuntaa. Viidennen pakollisen kurssin voi valita suoritettavaksi joko kuvataiteesta tai musiikista kiinnostuksensa mukaan.

Oppimäärän valinta (vieraat kielet, matematiikka) 

Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli (ruotsi) ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä. Mikäli opiskelija ei ole opiskellut ruotsia perusopetuksessa, hän voi anoa kirjallisesti lukio-opintojen alussa rehtorilta vapautusta ruotsin opiskelusta. Muussa tapauksessa toisen kotimaisen kielen opinnot suoritaan tuntijaon mukaisesti.  Valinnaisia vieraita kieliä (B2- ja B3 -kielet) voi opiskella monipuolisesti kiinnostuksensa mukaan.

Matematiikasta on valittava joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Matematiikan oppimäärän ensimmäinen kurssi on yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille ja auttaa suuntaamaan valintaa. Oppimäärää on mahdollista vaihtaa vielä lukio-opintojen aikana.

Katsomusaineen valinta 

Uskonto (sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen) ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita pakolliseksi, jos kuuluu kirkkoon. Rehtorilta voi anoa kirjallisesti vapautusta lukion katsomusaineista, jos saa jonkin muun uskontokunnan opetusta, mutta lukion kurssien kokonaismäärän tulee silti olla vähintään 75.

Opiskelija suunnittelee opintonsa ohjatusti itse ja tekee kurssivalintansa (= kurssi-ilmoittautumisen) aina lukuvuodeksi kerrallaan Wilman kurssitarjottimen kautta.

Opiskelija päivittää opintosuunnitelmaaaina tarpeen mukaan lukuvuoden aikana opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa, kuitenkin siten, että opintosuunnitelma on tarkistettu viimeistään aina viikkoa ennen uuden jakson alkamista.

Yliopiston kursseille ja verkkokursseille ilmoittautumisesta saa lisätietoja ja ohjeita lukion opinto-ohjaajalta.

Kursseja on mahdollisuus perustelluista syistä suorittaa itsenäisesti, kuitenkin aineenopettajien ohjauksessa. Itsenäisestä suorittamisesta tulee tehdä sitova kirjallinen sopimus.

Itsenäisen suorituksen anomuslomakkeita on saatavilla Wilmassa. Itsenäisissä suorituksissa on hyvä muistaa vaihtoehtona myös verkkokurssit.

  • Kurssin itsenäinen suorittaminen tulee kysymykseen mm. seuraavissa tapauksissa:
    – Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan
    – Opiskelija haluaa suorittaa kurssin, jota ei ole tarjolla lukuvuonna
    – Opiskelijan on mahdotonta sijoittaa kurssia omaan työjärjestykseensä

Menettelytapa:

  1. Opiskelija käy ensin rehtorin luona neuvottelemassa itsenäisen suorituksen mahdollisuudesta. Tässä yhteydessä tarkastellaan opiskelijan edellytyksiä ja perusteita itsenäiselle kurssisuoritukselle. Myös meneillään olevien muiden opintojen kokonaisuutta tarkastellaan.
  2. Suoritusluvan rehtorilta saatuaan opiskelija sopii asianomaisen aineen opettajan kanssa tarkemmat sisällöt ja aikataulut. Yhteisessä sopimuksessa määritellään suorituksen sisällöt ja väli- ym. tehtävien palautusajat sekä mahdollinen kurssikoe. Lisäksi siinä saa ohjeet kurssin suorittamiseen liittyvistä muista menettelyistä.

Joidenkin kurssien (kuten liikunnan, vieraiden kielten suullisten kurssien, musiikin tai kuvataiteen) suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa.

Jotta itsenäisistä opinnoista voisi suoriutua hyvin ja saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot, yleisenä ohjenuorana on, että opiskelija on suoriutunut oppiaineen aiemmista kursseista keskimäärin vähintään arvosanalla 7.

Itsenäisen kurssien suorittamisessa on huomioitava riittävän pitkä opiskeluaika. Suorittamisluvan saamispäivämäärästä lukien tulee olla vähintään kaksi (2) viikkoa kurssisuorituksen palautukseen opettajalle (sisältäen kokeet ja muut suoritteet), jonka jälkeen opettajalle on varattava vähintään yksi (1) viikko suorituksen arviointiin.

Osittain itsenäinen opiskelu voi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, että valitun kurssin tai ryhmän kokonaisopiskelijamäärä jää alle 12 opiskelijan. Kurssin opettaja tiedottaa kunkin kurssin käytänteistä ja toteutustavasta kurssin alussa.

Muissa lukioissa suoritetut opinnot hyväksytään lukion oppimäärään. Kesälukioiden osalta on syytä etukäteen käydä tarkistamassa opinto-ohjaajalta kurssien vastaavuus (hyväksyttävän kurssin minimilaajuus on 30 oppituntia). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös ammatillisissa oppilaitoksissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä verkkokursseina.

Muualla suoritettavista kursseista, niiden hyväksymisestä lukion oppimäärään ja niiden kustannusten korvaamisesta saat tietoa opinto-ohjaajaltasi. Uusista avautuvista opiskelumahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuoden aikana.

Lukion oppimäärään voidaan hyväksyä myös muita koti- tai ulkomaisia opintoja. Päätöksen korvaavuudesta tai hyväksi lukemisesta tekeelukion rehtori tutustuttuaan alkuperäisiin todistuksiin.

Jos opiskelija haluaa korvata jonkin opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin muussa oppilaitoksessa suoritetulla kurssilla, kurssien korvaavuus tulee etukäteen tarkistaa ja sopia asiasta lukion rehtorin kanssa.

Oman lukion kurssitarjonnan lisäksi opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja yhteistyöverkostojen tarjonnasta. Verkkokursseja on tarjolla mm. Pirkanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten seututarjottimella.

Tämän lisäksi verkkokursseja voi suorittaa Suomen normaalikoulujen lukioiden yhteistyönä tarjoamina ns. eNorssi-verkkokursseina.

Myös yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat verkkokursseina toteutettavia opintoja.

Kysy aiheesta lisää opinto-ohjaajalta.

Tampereen yliopiston eri tiedekunnat tarjoavat omia kurssejaan Norssin lukion opiskelijoille laajasti ja yliopistolaiset voivat osallistua vastaavasti lukion kursseille.  Korkeakouluopintojen suorittaminen jo lukioaikana auttaa suuntaamaan jatko-opintoihin hakeutumista ja syventämään lukion päättövaiheen osaamista.

Voit tutkia mielenkiintoisia kursseja joko suoraan yliopiston kurssitarjonnasta tai erityisesti lukiolaisille suunnatulta korkeakouluopintojen tarjottimelta: https://korota.blogit.tampere.fi/

Kun löydät sinua kiinnostavan kurssin, menettele seuraavasti: 

1. Ota yhteys lukion opinto-ohjaajaan, joka huolehtii ilmoittautumisesta ja auttaa aikataulujen järjestelyissä.
2. Mene kurssille ja suorita se loppuun
3. Saat todistuksen, joka kirjaa suorituksesi myös yliopiston tietojärjestelmään tulevaisuutta varten.
4. Tuo tieto suoritetusta kurssista myös lukion kansliaan, jotta se kirjautuu lukio-opintoihisi.

Tampereen yliopiston opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa 2020. 

Tampereen kesäyliopiston syys- ja kevätlukukausien avoimeen yliopisto-opetukseen ja ammattikorkeakoulutasoisille kielikursseille ilmoittautuminen päättyy yleensä kaksi viikkoa ennen opintojen alkua. Kesäajan yliopistotasoiseen opetukseen ja reaaliaineiden kertauskursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa.

Reaaliaineiden kursseista maksat itse omavastuuosuuden. Muihin Korota-tarjottimen opintoihin voit saada maksuttoman opinto-oikeuden, mutta oma oppilaitoksesi maksaa opinnoistasi yliopistolle tai kesäyliopistolle.

Jos jätät saapumatta kurssille ilmoittamatta peruutuksesta etukäteen tai keskeytät opintosi muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi, peritään opintomaksu sinulta itseltäsi.

Kaikille yleisellä KOROTA-tarjottimella oleville kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut. Muiden yliopistokurssien osalta, käänny opinto-ohjaajan puoleen.

Tampereen kesäyliopisto https://tampereenkesayliopisto.fi/ tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, mutta joitakin kursseja myös kevään lukulomalla. Muista kuin Korota-tarjottimella olevista kursseista sinun täytyy itse maksaa kurssimaksu, jonka suuruus ilmenee kurssikuvauksesta.

Keskustele yliopisto-opinnoista aina ensin lukion opinto-ohjaajan kanssa.

Kansainvälisyys ja kielitarjonta

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion painopistealueena on kasvatus kansainvälisyyteen, jota toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti niin, että se koskettaa koko opiskelijakuntaa. Koulu on vuodesta 1984 ollut mukana UNESCO:n luomassa ystävyyskoulutoiminnassa.

Kansainvälisyyskasvatuksen päämääränä on kulttuurien välinen ymmärtäminen sekä kasvaminen Euroopan kansalaisuuteen, jolloin tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään maailman kulttuurierot rikkautena. Opiskelijat tutustuvat eri kulttuurien tapoihin ja taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin tekijöihin kulttuureja rikastuttavina, köyhdyttävinä tai rakentavina voimina.

Normaalikoululla on yhteistyökoulutoimintaa lukuisissa eri maissa. Lisäksi tehdään oppiaineissa ja kursseilla tehdään erilaisia opintovierailuja ulkomaille. Vuosittain tulee myös uusia yhteistyökumppaneita.

Kansainvälisiä vieraita vierailee jaksojen aikana koulussamme, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus tavata kansainvälisissä tehtävissä toimivia asiantuntijoita.

Normaalikoulu ja eurooppalaiset yhteistyökoulut toimivat yhdessä Euroopan Unionin Erasmus+ -projektissa. Projektityöskentelyn lisäksi lukuvuosittain järjestetään 1-2 Eurooppa-viikkoa, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn projektimaissa tai omassa koulussa. Eurooppa-viikon vaihto-opiskelusta sekä majoittajana toimimisesta on mahdollista saada myös lukiokurssi.

Normaalikoulun opiskelijat voivat myös osallistua henkilökohtaiseen opiskelijavaihto-ohjelmaan, joka järjestetään eri yhteistyökoulujen kanssa. Opiskelija voi vaihto-ohjelmassa opiskella valitsemassaan yhteistyökoulussa n. 10 päivän ajan ja hänelle tehdään oma henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opiskelija-vaihto-ohjelma toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteella, jolloin isäntäperhe vastaa majoitus- ym. elinkustannuksista.

Toisen kotimaisen kielen lisäksi opiskelijan tulee opiskella lukiossa vähintään yhden vieraan kielen pitkä oppimäärä (A-kieli). Lukiossamme A-kielenä voi opiskella englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää.

Norssilla on mahdollista valita uutena alkavana B3-kielenä saksan, ranskan ja venäjän kielen opintoja, jotka toteutetaan siten, että opiskelija voi ottaa laajojakin kokonaisuuksia alkavista kielistä. Näissä kielissä voi myös jatkaa peruskoulussa aloitettua B2-kieltä.

Yhteistyötä tehdään myös Tampereen yliopiston kielikeskuksen kanssa, joka tarjoaa kattavan kieliopintovalikoiman lukion tarjontaa täydentäen samalla kampuksella. Esimerkiksi espanjaa peruskoulussa opiskelleet voivat jatkaa opintojaan yliopiston kielikeskuksen tarjonnan kautta, kielikeskuksessa voi opiskella myös kiinan kieltä.

Tampereen yliopiston kielikeskus sijaitsee samalla keskustakampuksella kuin Norssin lukio.

Erilaiset järjestöt ja yhdistykset järjestävät vaihto-opiskelu mahdollisuuksia lukiolaisille, vaihtopaikan voi hankkia myös itse.

Jos suunnittelet vaihto-opiskelua, ota yhteys opinto-ohjaajaan. Vaihto-opiskelusta tulee myös ilmoittaa rehtorille ja ryhmänohjaajalle kirjallisesti poissaoloilmoituksella hyvissä ajoin. Vaihto-opiskeluvuoden poissaoloilmoituksen lomakkeita saa lukion kansliasta.

Vaihto-opiskelijavuoden lukiotasoisista opinnoista hyväksytään erikseen neuvoteltavat suoritukset. Perusperiaatteena on, että yksi kurssi vastaa 38 oppitunnin työmäärää. Yksi oppitunti on 45 minuuttia. Kun lukio-opintoihin anotaan hyväksyttäväksi ulkomaisia opintoja, tulee opiskelusuorituksista olla selkeä eritelty näyttö: opiskelupaikan taso, kurssin laatu ja kesto tunteina, arviointi ja/ tai osallistuminen poissaoloineen sekä suoritustaso.

Vaihto-opiskelu kestää pääsääntöisesti yhden lukuvuoden ja usein lukio-opintojen suoritusaikaa on pidennettävä. Kun palaat opiskelijavaihdosta takaisin, huolehdi rehtorille anomus opinto-oikeutesi pidentämisestä, opintoaika ei pitene automaattisesti.

Painotuslinjat (BN ja sirkustaide)

Mikä on Business Norssi?

Se on talous- elinkeino- ja yrityselämää. Linjalla on paljon vierailuja ja vierailijoita, teorian ja käytännön yhdistämistä, oman yrityksen suunnittelua ja yliopisto-opintoja. Talouteen ja elinkeinoelämään painottunut linja antaa opiskelijalle hyvän pohjan jatko-opintoihin.

BN-linjalla teemme monipuolista yhteistyötä niin yliopiston kuin erilaisten yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. Käytännönläheisyys on keskeistä. Teoriatietoja pääsee soveltamaan mielenkiintoisissa projekteissa ja hankkeissa, joita teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yrittäjyys luo mahdollisuuksia, työtä ja tulevaisuutta Suomessa, EU:ssa ja maailmalla.

BN-linjalla käytetään laajasti ongelmakeskeistä oppimista ja uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Opiskelijat käyttävät opinnoissaan ajankohtaisia materiaaleja. Kansainvälisyys ja kansainväliset verkostot tarjoavat nuorille mahdollisuuksia. BN-linjalla opiskelija voi kokeilla yrittäjänä toimimista, tutkimushaasteita ja osallistumista moninaisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. ​Opiskelijat voivat osallistua projekteihin ja laatia sekä tuottaa materiaaleja esimerkiksi yrityksille.

BN-linjan suorittaakseen opiskelijan tulee osallistua vähintään 10 kurssille, joista kaikille yhteisiä ovat:
– YH1 ja YH2
– kaikille yhteiset 1. lukuvuoden BN-kurssit (YH8-YH12) sekä toisen vuoden kurssi YH14
– lisäksi vähintään 2 vapaavalintaista BN-kurssia.

Lisätietoja antavat Business Norssi -linjan koordinaattorit:

Aulikki Leisku-Johansson
puh. 050 318 7372
aulikki.leisku-johansson (at) tuni.fi

Eija Niskanen
puh. 050 318 2630
eija.niskanen (at) tuni.fi

Sirkustaiteen linjan opetus toteutetaan yhteistyössä Sorin Sirkuksen kanssa.

Sirkustaiteenopintojen yleiset tavoitteet:  

  • opiskelija oppii ymmärtämään sirkustaidetta ja sen merkitystä kulttuurissa
  • opiskelija uskaltaa tehdä taiteellisia kokeiluja ja epäonnistua
  • opiskelijan luottamus itseen ja toisiin kehittyy
  • opiskelija oppii työskentelemään itsenäisesti sekä ryhmässä
  • opiskelija oppii harjoittelemaan eri sirkuslajeja pitkäjänteisesti
  • opiskelijan fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti
  • opiskelija valitsee oman sirkustaitolajin
  • opiskelija oppii esiintymään ja löytää oman esiintyjäpersoonansa
  • opiskelija oppii perusteet esityksen valmistamisesta ja tuotannosta
  • opiskelija oppii kansainvälisyyttä

Opiskelija saa opinnoistaan suullista ja sanallista palautetta. Opinnot arvioidaan asteikolla suoritettu tai hylätty annettujen tehtävien ja normaalien läsnäolokäytäntöjen mukaisesti.

Sirkustekniikan opetus pidetään Sorin Sirkuksen tiloissa ja opettajina toimivat Sorin Sirkuksen opettajat.

Sirkustaiteen linjan todistuksen saadakseen opiskelijan tulee suorittaa sirkustekniikan kurssit ST1-4sekä sirkustaiteen opintokokonaisuudesta kursseja opetussuunnitelman ohjeiden mukaisesti siten, että vähimmäiskurssimäärä linjalta on 10.

Sorin Sirkus antaa sirkustaiteen opinnoista todistuksen, joka annetaan erillisenä liitteenä lukion päättötodistuksen yhteydessä.

Lisätietoja antaa sirkustaiteen lukiolinjan koordinaattori:
Martti Iso-Möttönen
puh. 040 190 1742
martti.iso-mottonen (at) tuni.fi

Sirkustaiteen linjan sirkustekniikkakurssien opetus järjestetään

Sorin Sirkuksen tiloissa Ahlmanintie 63, 33800 Tampere

https://www.sorinsirkus.fi/ 

Sirkustaiteenlinjan opintotarjotin

Poissaolot ja myöhästymiset

Lukiolain (30 §) mukaan opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.

Norssin lukion poissaolojen selvityskäytännöissä pyritään siihen, että nuoria ohjataan työelämän ja muun yhteiskunnan edellyttämään tapaan poissaolojen ilmoittamisessa ja selvittämisessä.

Opiskelijalla ennalta tiedossa olevat poissaolot   

Ennakoitavat poissaolot anotaan ja selvitetään etukäteen: Ryhmänohjaajalta korkeintaan 3 päivän pituisiin poissaoloihin, yli 3 päivää kestävistä poissaoloista tehdään anomus rehtorille.

Opiskelija pyytää etukäteen opettajilta ohjeet poissaolonaikaisista tehtävistä. Myös lyhyemmissä, etukäteen hyväksytyissä poissaoloissa opettaja voi vaatia korvaavia suorituksia poissaolojen ajalta opiskelijan osaamisen varmistamiseksi.

Sairauspoissaolot ja muut ennakoimattomat poissaolot   

Kaikki poissaolot on selvitettävä luotettavasti. Selvittämättömät poissaolot estävät kurssin arvioinnin.

Alaikäisen (alle 18-vuotias) poissaolot selvittää huoltaja omilla Wilma-tunnuksillaan.

Täysi-ikäisen opiskelijan poissaolon voi vahvistaa opiskelija itse alla olevin ehdoin, opiskelijan aiempi huoltaja tai terveydenhuollon toimija (terveydenhoitaja, lääkäri).

Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittää omat poissaolonsa omilla Wilma-tunnuksillaan seuraavin ehdoin:

  • Sairaudesta on ilmoitettu poissaolopäivän aamuna tai niin pian kuin mahdollista ryhmänohjaajalle Wilmassa ja syy on luotettava ja perusteltu. Samalla opiskelija selvittää eri oppituntien kohdalle poissaolonsa (myös poissaolon perustellun syyn).
  • Itse selvitettyjen poissaolojen määrä ei ylitä kolmea oppituntia/ kurssi. Neljän tai useamman oppitunnin poissaolo kurssilta edellyttää virallista luotettavaa selvitystä ryhmänohjaajalle tai rehtorille (terveydenhuollon todistus, entisen huoltajan selvitys).

Arviointiviikon poissaolon selvittämiseen pätevät samat käytänteet kuin kurssinaikaisiin poissaoloihin. Huomioitavaa on, että jakson uusintakuulustelussa voi uusia korkeintaan kaksi koetta.

Kurssi keskeytyy, jos poissaoloja on yli 7/ kurssi. Opettaja voi vaatia korvaavia suorituksia poissaolojen ajalta opiskelijan osaamisen varmistamiseksi. Erityisistä syistä voidaan kurssin keskeytymisen osalta käyttää harkintaa (ryhmänohjaaja, aineenopettaja ja rehtori yhdessä). Kurssin opettaja keskustelee opiskelijan kanssa vakavasti, kun kurssi on keskeytymisvaarassa.

Seuraavat poissaolot ovat luvallisia ja ne merkitään Wilmaan turkoosilla ”Muu luvallinen poissaolo” –merkinnällä:   

  • etukäteen anotut ja myönnetyt poissaolot (esim. lomamatkat)
  • opiskelijakunnan hallituksen kokoukset (vain sovitussa määrin oppituntien aikana)
  • juhlaohjelmien harjoittelu (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)
  • koulun ulkopuolella tapahtuvat opintomatkat ja vierailut (opettaja tekee listan osallistujista)
  • osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin (opiskelija ilmoittaa itse etukäteen ao. opettajalle)
  • rehtorin, opinto-ohjaajan tai erityisopettajan luona käynnit
  • kuraattorilla tai koulupsykologin luona käynti
  • koulun edustaminen (järjestävä opettaja ilmoittaa)
  • tutortoiminta (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)
  • kutsunnat (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)

Huom! Autokoulun ajotunnit tai teoriaopetus eivät ole hyväksyttäviä poissaolon syitä,
lukuunottamatta teoria- ja ajokoetta, joihin osallistumisesta opiskelija tuo todistuksen.

Mahdolliset työvuorot on myös ajoitettava oppituntien ulkopuolelle.

Jos poikkeuksellisesti olet myöhässä oppitunnilta, muista asianmukainen pahoittelu ja perustelu. Jos tiedät jo ennalta myöhästyväsi oppitunnilta, esimerkiksi hammaslääkärikäynnin vuoksi, hyviin tapoihin kuuluu ilmoittaa asiasta kurssin opettajalle etukäteen. Myöhästymiset merkitään Wilmaan.

Opettajalla on oikeus vaatia korvaavia tehtäviä toistuvista myöhästelyistä. Osa kurssin arvioinnista määräytyy aktiivisen osallistumisen ja tuntityöskentelyn kautta, joten toistuva myöhästely ja runsaat poissaolot saattavat vaikuttaa arvosanaan alentavasti. Myöhässä saapuminen häiritsee myös oppitunnin kulkua.

Säännöllinen läsnäolo ja tehtävien tunnollinen suorittaminen on opiskelijan velvollisuus ja ne parantavat mahdollisuuksia hyviin tuloksiin.

Arviointi

Jokainen opiskeltu lukion kurssi arvioidaan. Kurssin arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja hänen huoltajalleen kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä sekä kurssin aikana, että kurssin päätteeksi.

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kaikki arvioidut kurssit sisältyvät lukion päättötodistukseen.

Kurssin opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot jakson päättyessä opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Kurssikohtaiset arviointiperusteet selostetaan ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa ja käsitellään opiskelijoiden kanssa kurssin alkaessa.

Kurssiarviointi koostuu monipuolisesti koko kurssinaikaisesta näytöstä, ei pelkästään arviointiviikon suoritteista.

Kurssinaikaiseen työhön kuluvat oppituntien lisäksi arviointiviikon valmistavat tunnit sekä arviointiviikon opetus Wilman lukujärjestyksen mukaisesti, samoin jakson palautuspäivän ohjelma, joka tiedotetaan erikseen.

Huomioithan, että selvittämättömät poissaolot estävät kurssin arvioinnin, joten huolehdithan poissaoloselvitykset aina mahdollisimman pian kuntoon.

T-merkintä

T-merkintä tarkoittaa, että kurssisuoritusta on täydennettävä. Mikäli opiskelijan suoritus kurssin aikana on puutteellinen, voi kurssin opettaja antaa arvosanan sijaan T-merkinnän. Tällöin opiskelijan tulee täydentää suoritustaan opettajan ohjeiden mukaisesti viimeistään viikon kuluessa kyseisen jakson uusintakuulustelusta lukien (katso tarkat päivämäärät määräaikojen taulukosta).

Jos T-merkintää ei suoriteta eikä kurssia täydennetä annetun määräajan puitteissa, tehdyt suoritukset raukeavat ja opiskelijan on opiskeltava kurssi uudelleen.

Vilpin ja plagioinnin ennaltaehkäisemiseksi opiskelijoille ohjeistetaan selkeästi palautettavien töiden ja/ tai kokeiden yhteydessä mitkä apuvälineet ovat sallittuja ja mitä vilpistä/ plagioinnista seuraa. Koetilanteissa varmistetaan, että koetilaisuus on rauhallinen ja esillä ovat vain kokeessa tarvittava sallittu välineistö.

Lunttaamisen yrityksenä pidetään ylioppilastutkinnon tapaan myös mobiililaitteen tuomista koetilaisuuteen, jos sitä erikseen ei ole sallittu kokeessa. Plagiointi koulutehtävissä rinnastetaan vilppiin kokeessa (vrt. opetussuunnitelman kurinpitosuunnitelma).

Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin tai plagiointiin:  

  1. Asianomainen opettaja puhuttaa opiskelijan, tiedottaa asiasta ryhmänohjaajaa, rehtoria
    sekä alaikäisen opiskelijan huoltajaa.
  2. Opiskelijan kyseinen koesuoritus tai tuotos hylätään (vrt. Ylioppilastutkinnon menettely)
  3. Rehtori antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen.

Mobiililaitteiden ja tietokoneiden käyttö oppitunneilla:

  • Kännyköitä ei ole syytä pitää esillä oppitunnilla, ellei opettaja erikseen ohjaa kännykän käyttöön opetuksessa.
  • Tärkeistä puheluista oppitunnin aikana sovitaan etukäteen opettajan kanssa.
  • Mobiililaitteiden ja tietokoneiden käytöstä opettaja antaa erikseen ohjeita. Pääsääntönä on, että niiden käyttö oppitunneilla liittyy käsiteltävän asian opiskeluun.

Hylätyn kurssin opiskelija voi uusia joko uusintakuulusteluissa tai osallistumalla kurssin opetukseen ja kuulusteluihin. Kutakin hylättyä kurssia kohden opiskelija voi osallistua yhteen uusintakuulusteluun.

Hylätyn kurssin uusintakuulusteluun on osallistuttava heti kyseisen päättyneen jakson jälkeen. Uusintakuulusteluja järjestetään jakson päätyttyä ilmoitettuna aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti Wilmassa. Kurssin arvosanaksi merkitään arvosana, joka muodostuu uusintakuulustelun arvosanasta ja aiemmista kurssin näytöistä. Viidennen jakson uusintakuulustelupäivänä saa uusia niitä kokeita, joiden osalta uusintaoikeutta ei lukuvuoden aikana ole käyttänyt.

Hyväksytyn kurssin opiskelija voi uusia yhden kerran uusintakuulustelussa. Tämä uusintakuulustelu on viidennen jakson uusintakuulustelu.

Yhdessä uusintakuulustelussa voi uusia korkeintaan kaksi koetta.

Uusintakuulustelut pidetään 1.-4. jaksoissa kello 16.00-19.00 ja 5. jakson uusintakuulustelu ke 9.6.2021 jo klo 12.00-15.00. Uusintakuulustelun kesto on kokonaisuudessaan enintään kolme tuntia, myös kahden kokeen tekijöillä.

Jaksoarviointi 

Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen Wilmaan arvioinnin niistä kursseista, jotka hän on kokonaisuudessaan suorittanut jakson kuluessa. Opiskelijan tulee seurata kirjattuja arviointeja ja opinnoissa etenemistään säännöllisesti, esimerkiksi T-merkinnän suorittamiseksi on toimittava ajoissa. Jaksoarviointi on nähtävissä Wilmassa eikä siitä tulosteta erillistä jaksotodistusta.

Opiskelutodistus 

Tietyissä tilanteissa ja hakemuksissa opiskelija tarvitsee liitteeksi lukion opiskelutodistuksen, joka vahvistaa opiskelijan olevan läsnäolevana opiskelijana lukiossamme. Opiskelutodistuksen saa pyydettäessä lukion kansliasta.

Päättötodistus 

Opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion koko oppimäärän mukaiset opinnot. Päättötodistukseen merkitään oppiaineiden arvosanat koko suoritetun oppimäärän osalta sekä kussakin oppiaineessa suoritettujen kurssien määrä.

Ylioppilastutkintotodistus 

Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, ja läpäissyt ylioppilastutkintoon liittyvien pakollisten aineiden kokeet hyväksytysti. Ilman lukion päättötodistusta ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta.

Todistus oppimäärän suorittamisesta 

Mikäli opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, hän voi saada todistuksen lukion oppimäärän suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

Erotodistus 

Jos opiskelija eroaa lukiosta ennen koko oppimäärän suorittamista, hänelle annetaan erotodistus. Jos opiskelija aikoo erota lukiosta, hänen on keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja tehtävä rehtorille osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu eroilmoitus.

Lukion päättövaihe ja ylioppilastutkinto

Lukion oppimäärän hyväksytyssä suorittamisessa täytyy huomioida seuraavaa:

  • opiskelijan kurssimäärä 75 kurssia täyttyy
  • opiskelija on suorittanut kaikki valtakunnalliset pakolliset kurssit
  • opiskelija on suorittanut vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia
  • opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmansa oppiaineet (= nelosia ei ole liikaa)
  • hylätty koulukohtainen kurssi ei ole mukana kokonaiskurssimäärässä

Oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä arvosanoja eli nelosia voi olla enimmillään seuraavasti, jotta oppiaineen oppimäärä on hyväksytysti suoritettu:

Aineessa opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja Hylättyjä (arvosana 4)

saa olla enintään

1-2 0
3-5 1
6-8 2
9- 3

Lukion kurssimäärässä ja päättötodistuksessa ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään suorituksia voi enää jälkikäteen poistaa.

Koulukohtaisista kursseista kurssimäärään luetaan vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset kurssit.

Ennen lukion päättötodistuksen saamista opiskelija voi osallistua kerran kunkin oppiaineen koko oppimäärän käsittävään erilliseen kuulusteluun ns. preliminäärikorotukseen, joka on ennen kevään ylioppilaskoetta. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelun perusteella opiskelijan oppiaineen päättöarvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan osaaminen on ollut oleellisesti parempaa kuin oppiaineen kurssien arvosanojen perusteella saavutettu arvosana osoittaisi. Kuulustelua ei voi uusia.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa päättöarvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi seuraavilla tavoilla:

  • Opiskelijan suorittamat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat lisänäyttöä ja ne voivat korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa.
  • Harkinnan perusteella voivat ko. ainetta opiskelijalle opettaneet opettajat ja rehtori yhdessä korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppianeen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Opiskelija voi itse hakea päättöarvosanan korottamista tai opettaja voi sitä esittää.

Päättötodistuksessa arvioidaan lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Tutkinnon suorittaminen 

Lukio-opintojen päättövaiheessa suoritetaan eri aineiden ylioppilaskirjoitukset, jotka järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkintoon kuuluvat kokeet voidaan suorittaa yhdellä kerralla tai hajautetusti enintään kolmena peräkkäisenä suorituskertana (kevät-syksy-kevät tai syksy-kevät-syksy). Mikäli kokeisiin ei ole osallistuttu mainitussa ajassa, on kaikki tutkintoon kuuluvat kokeet uusittava.

Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään lukion tuntijaossa määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Huomioitavaa on, että ylioppilaskirjoitusten kokeiden tehtävät perustuvat kyseisen aineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin.

Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kolmen kurssin suorittamista. Mikäli riittävä kielitaito on hankittu muutoin, voi anoa rehtorilta kirjallisesti lupaa osallistua ao. kielen kokeeseen ilman vaadittuja kurssisuorituksia.

Tutkinnon rakenne 

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: kaikille pakollisena kokeena äidinkieli ja kirjallisuus, kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavista:

– toinen kotimainen kieli
– vieras kieli
– matematiikka
– reaaliaine

Ylimääräisenä voi suorittaa yhden tai useampia kokeita seuraavista:

– matematiikka
– reaaliaine/reaaliaineet
– vieras kieli/kielet

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, minkä tasoisena hän kokeet suorittaa riippumatta siitä, minkä laajuista oppimäärää on lukiossa opiskellut. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa tulee kuitenkin suorittaa vaativamman tason (pitkän matematiikan tai A-kielen oppimäärän) koe.

Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Syksystä 2019 alkaen hyväksyttyjä kokeita saa uusia rajoituksetta. Hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista ilman aikarajaa.

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Opiskelija voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Kullakin tutkintokerralla (kevät/syksy) opiskelija voi siis osallistua enintään kahden reaaliaineen kokeeseen. Eri reaaliaineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:

– samana koepäivänä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka,biologia
– samana koepäivänä: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

Ylioppilaskokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa opinto-ohjaajan ohjeiden mukaan.

Ylioppilastutkinnon koepäivät on ilmoitettu Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat

Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat: 

laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I).

Ylioppilastutkinnosta ei anneta yleisarvosanaa.

Lisätietoa ylioppilastutkinnon suoritusohjeista ja eri oppiaineiden ylioppilaskokeista saat rehtorilta, opinto-ohjaajilta, aineenopettajilta sekä Ylioppilastutkintolautakunnan internetsivuilta osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/

Ylioppilaskokeet ja järjestelyt saattavat valtakunnallisesti päivittyä ja koulu järjestää käytänteistätarpeellisen määrän informaatiotilaisuuksia. Tiedotus toimii muutoin pääsääntöisesti Wilman kautta. Opiskelijan tulee osallistua infotilaisuuksiin tunteakseen kokeen käytännöt ja koulun menettelytavat kokeissa. Informaatiotilaisuuksista ilmoitetaan Wilmassa. Wilma-viestien ja tiedotteiden lukeminen on lukion päättövaiheessakin tärkeää tiedonkulun varmistamiseksi.

Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi Ylioppilastutkintolautakunnassa on käytössä oikaisumenettely. Se suoritetaan lautakunnassa erillisen hakemuksen perusteella. Tarkempia ohjeita saa rehtorilta ja Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta.

Lukiodiplomi on taide- ja taitoaineissa suoritettava näyttö- tai päättötyö, joka vastaa vaativuudeltaan ylioppilaskokeen tasoa.

Lukiodiplomeja voi suorittaa esimerkiksi seuraavissa aineissa: kuvataide, musiikki ja liikunta. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden äidinkielen ja kirjallisuuden lukudiplomiin. Tarkemmat ohjeet saat kyseisten aineiden opettajilta.

Lukiodiplomien merkitys jatko-opintoihin hakeuduttaessa vaihtelee ja painottuu alakohtaisesti.

3. ja 4. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA 

  • Tarkista jo syksyn alkaessa, että tulet saavuttamaan riittävän kurssimäärän (vähintään 75 kurssia). Tee suunnitelma puuttuvien kurssien suorittamiseksi heti lukukauden alussa yhdessä ryhmänohjaajan ja/ tai opinto-ohjaajan kanssa.
  • Muista, että ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit pitää olla suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä (syksyn kirjoittajilla kirjoitettavan aineen viimeinen pakollinen kurssi pitää olla meneillään lukuvuoden alkaessa)
  • Huomioi, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kirjoitettavan aineen kaikkiin pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.
  • Lukion päättötodistuksen saamiseksi lakkiaisjuhlassa 5.6.2021 pitää kaikki suoritukset olla tehty 24.4.2021 mennessä. Mahdolliset itsenäiset suoritukset tulee sopia 5. jakson alkuun mennessä, jotta opiskelu- ja arviointiaikaa jää riittävästi.
  • Lukio on suoritettu vasta kun vähintään 75 kurssia (sis. vähintään 10 syventävää) on suoritettu valtakunnallisen tuntijaon edellyttämällä tavalla.
  • Tarkista, ettei sinulla ole liikaa hylättyjä arvosanoja missään oppiaineessa. Sallitun rajan ylittävä määrä yhdessäkin oppiaineessa estää lukion päättötodistuksen saamisen ja ylioppilaaksi tulemisen!
  • Ylioppilastutkintotodistuksen saa vasta kun lukion päättötodistuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
  • Kolmannen vuoden opiskelijan kannattaa valmentautua jatkoon yliopiston kursseilla, jotka voi hyväksilukea, jos saa jatkopaikan. Lisäksi niistä saa lukiokursseja, jotka voidaan laskea kokonaiskurssimäärään. Kysy lisää opinto-ohjaajalta.

Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta löytyy kullekin tutkintokerralle päivittyvä “Tiedote kokelaille”, joka sisältää tiivistetysti olennaisimmat tiedot ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille 

Ylioppilastutkinnon koepäivät ovat nähtävillä Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat

Opiskelun ohjaus ja tuki

Ohjaustyöstä vastaa lukion opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen. Henkilökohtaista neuvontaa varten opinto-ohjaaja on tavattavissa päivittäin klo 9:30–14:30 opinto-ohjaajan työtilassa A318 Atalpa 3. krs. Saat helpoiten ja varmimmin henkilökohtaisen ohjausajan tekemällä varauksen Wilmassa.

Opinto-ohjauksen kurssit 

Jokaisen opiskelijan opintoihin kuuluu pakollisena kaksi opinto-ohjauksen kurssia. Opinto-ohjauksen kurssien luokkatunnit on hajautettu kolmen lukiovuoden ajalle.

Ensimmäisenä vuotena oppitunteja pidetään

1. ja 5. jaksossa, toisena vuotena 4. jaksossa ja kolmantena kurssi 2. ja 3. jaksossa.

Opinto-ohjauksen luokkatunneilla käsitellään kaikkia opiskelijoita koskevia opinto-ohjauksen kysymyksiä. Voit kehittää omaa opiskelustrategiaa ja osaat tunnistaa entistä paremmin oman opiskelutyylisi. Saat tärkeätä tietoa yhteiskunnan ja työelämän ajankohtaisista muutoksista. Tutustut koulutukseen ja työelämään. Saat perustiedot ylioppilastutkinnosta ja jatko-opinnoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Saat tietoa korkeakouluopintojen luonteesta, opintojen rakenteista, koulutusaloista ja hakumenettelyistä eri oppilaitoksiin.

Opinto-ohjauksen kurssin suoritus edellyttää läsnäoloa kurssilla.

Henkilökohtainen ohjaus 

Henkilökohtaisessa ohjauksessa voit keskustella opintoihisi, koulutusvalintoihisi sekä ammatti- ja urasuunnitteluusi, tulevaisuuteesi ja elämäntilanteeseesi liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajasi kanssa.

Ainekohtainen ohjaus 

Aineenopettajilta saat yksityiskohtaista tietoa oppiaineiden sisällöistä, suoritusohjeista, ja alan muista mahdollisuuksista sekä tarvittaessa tukiopetusta.

Ryhmänohjaustuokio (RO) pidetään joka tiistai klo 11:15-11:35 ja on merkitty opiskelijan lukujärjestykseen.

Tässä tuokiossa käydään läpi opiskeluun liittyviä olennaisia aiheita sekä tiedotetaan tarpeen mukaan ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjauksen ydinaluetta on myös oman ryhmän yhteisten asioiden käsittely ja ryhmäytyminen. Ryhmänohjaustuokiot edellyttävät läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.

Ryhmänohjaaja opastaa opiskeluun liittyvissä ongelmakohdissa ja auttaa tarvittaessa opiskelijaa tarkentamaan ainevalintojaan ja tavoitteitaan. Ryhmänohjaajat tukevat opiskelijaa opiskeluhuollossa ja seuraavat opintojen edistymistä. He neuvottelevat tarvittavista toimenpiteistä sekä mahdollisistaopinto-ohjelman muutostarpeista opinto-ohjaajien kanssa ja suunnittelevat toimintaa muiden saman vuosikurssin ryhmänohjaajien kanssa.

Ryhmänohjaaja on opiskelijoiden lähin yhteyshenkilö opintoja ja opiskeluhyvinvointia koskevissa asioissa ja tärkeä linkki kodin ja koulun yhteistyössä.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa pyörii menestyksekkääksi osoittautunut opintoja tukeva varikkotoiminta. Varikkojen ajankohdat ilmoitetaan Wilmassa.

Opintoja tukevaa varikkotoimintaa on englannissa, ruotsissa ja matematiikassa. Varikolla opiskelija saa opettajalta apua ja ohjausta niissä aineissa ja kursseissa, jotka ovat tuottaneet hänelle ongelmia.

Varikolle voi tulla säännöllisesti koko lukuvuoden ajan, jolloin opiskelija voi saada varikosta myöslukiokurssin. Lukiokurssin saa kuitenkin vain, jos opiskelija ei ole tullut suorittamaan oppiaineen tietyn kurssin nelosta tms. vastaavaa.

Varikolla opiskelija voi saada tarvittavaa tukea, tarttua vaativampiin haasteisiin kuin oppituntien puitteissa on ollut mahdollista, tehdä kyseisen aineen läksyjä ja saada apua tarvittaessa, tai valmistautua kokeisiin yhdessä opettajan kanssa.

Myös opiskelija, joka haluaa varmistaa osaamistaan ja jakaa taitojaan, voi tulla ohjaajaksi varikolle ja saada lukiokurssin ohjaustoiminnasta. Varikko toimii koko lukuvuoden mahdollisimman samalla paikalla, ohjaavien opettajien jaksottaisen lukujärjestyksen vuoksi voi kuitenkin tulla muutoksia, joista tiedotetaan erikseen.

Erityisopettaja Saija Uusitalo, puh. 050 318 2425, työtila A303, Atalpa 3. krs
(paikalla perjantaisin)

Lukion erityisopetus on pedagogista tukea, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa hänen opinnoissaan ja huolehtia tasavertaisista mahdollisuuksista lukio-opintojen suorittamiseksi. Erityisopettaja tukee ja ohjaa opiskelijaa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, oppimaan oppimisessa, oman oppimistyylin ja toimivien opiskelutekniikoiden löytämisessä sekä itsetunnon vahvistamisessa oppijana.  Erityisopettaja antaa yksilöohjausta, tekee oppimisvalmiuksia mittaavia kartoituksia ja opastaa erityisjärjestelyiden anomisessa ylioppilaskirjoituksia varten.

Oppimisen pulmien ilmaantuessa opiskelun tukimuotoja mietitään yhdessä opiskelijan kanssa hänen yksilölliset tarpeensa huomioon ottaen. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä ja tuen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti opintojen edetessä. Opiskelijan pyynnöstä tarvittavat tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Erityisopettajaan voi ottaa yhteyttä Wilman kautta, sähköpostilla tai puhelimitse.

Koulukuraattori Linda Hakanen, puh. 050 509 9046, työtila A303, Atalpa 3. krs (paikalla torstaisin)

Koulukuraattorin työn tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia, arjen sujumista ja vuorovaikutussuhteita. Koulukuraattori auttaa ja tukee opiskelijoita kaikenlaisissa koulunkäyntiin ja muuhun elämänpiiriin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä.  Koulukuraattori tarjoaa opiskelijoille keskusteluapua, tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä. Koulukuraattori toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, kouluyhteisön työntekijöiden ja viranomaisten kanssa. Käynnit koulukuraattorin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulukuraattori on sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö, joka toimii myös tutortoiminnan toisena ohjaajana.

Koulukuraattori osallistuu opiskeluhuollon suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöhön sekä koulun ulkopuolisiin verkostoihin. Tarvittaessa koulukuraattori osallistuu myös yksittäisen opiskelijan asiaa käsittelevän monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn.

Opiskelija voi hakeutua koulukuraattorin luokse oma-aloitteisesti tai esimerkiksi ryhmänohjaajan, opettajan, huoltajan tai viranomaistahon pyynnöstä. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, joko soittamalla tai tekstiviestillä, Wilman kautta tai sähköpostitse.

Koulupsykologi Elina Sisso-Hakonen, puh. 050 420 1404, työtila A303, Atalpa 3. krs (paikalla keskiviikkoisin)

Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Käynnit koulupsykologin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin vastaanotolle voi opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan suosituksesta. Koulupsykologiin puoleen voi kääntyä, kun opiskelijaa vaivaa esimerkiksi väsymys, mielialan lasku, stressi, jännittäminen, ihmissuhdepulmat, elämän kriisitilanteet, syömishäiriöt jne.

Lukion psykologin tehtävät:

  • tukee opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia (yksilökäyntien, ryhmäinterventioiden sekä yhteisöön kohdistuvien toimien kautta)
  • kartoittaa opiskelijan psyykkistä vointia ja oppimisen ongelmia
  • ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin
  • tekee yhteistyötä opiskelijan ja tämän huoltajan, ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa opiskelijan suostumuksella
  • osallistuu opiskeluhuoltoryhmän toimintaan
  • konsultoi opettajia psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa

Koulupsykologin työn tavoitteena on auttaa opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi on toivottavaa, että kynnys yhteydenottoihin olisi matala. Tavoitteena on löytää yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin.

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse joko tekstiviestillä tai soittamalla (puh. 050 4201 404), Wilman kautta tai sähköpostitse.

Opiskeluterveydenhuolto

Norssin lukion terveydenhuoltopalveluista vastaa Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuollon Tullinkulman toimipiste. Toimipiste sijaitsee osoitteessa Hammareninkatu 7, 2. ja 4. kerros.

Norssin opiskelijoita hoitaa Tullinkulman Tiimi 3. Ajanvaraus- ja neuvontapuhelin 040 806 2455 palvelee ma-to klo 8.15–14 ja pe 8.15–13. Tullinkulman toimipisteen toiminta perustuu ajanvaraukseen, avovastaanottoa ei ole. Vastaanottoaikoja voi varata myös netissä opiskeluterveydenhuollon nettisivujen kautta.

Yleisiä kysymyksiä voi kysyä opiskeluterveydenhuollon chat-palvelussa, joka on tällä hetkellä avoinna ma-to klo 13–14 ja 15–16.

Koulun vastuuterveydenhoitajana toimii terveydenhoitaja Nea Koskela. Vastuuterveydenhoitaja koordinoi terveystarkastuksia, osallistuu opiskelijahuoltoryhmiin ja hoitaa muita yhteistyöasioita oppilaitoksen kanssa. Norssilaisia hoidetaan koko tiimi 3:n voimin, joten terveydenhoitoasioissa ajan voi varata kenelle tahansa tiimin terveydenhoitajalle.

Lisätietoja verkkosivustolta: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/koulu-ja-opiskeluterveydenhuolto/opiskeluterveydenhuolto.html

16-17 -vuotiaat saavat Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluista postitse kehotuksen varata ajan terveystarkastukseen. Ajanvarauksesta on huolehdittava itse. Ajan voi varata joko verkkoasioinnin kautta omilla verkkopankkitunnuksilla tai soittamalla keskitetystä ajanvarauksesta.

Lisätietoja Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon verkkosivuilta.

Vieraspaikkakuntalaiset opiskelijat voivat käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Palvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua”Vieraskuntalaisen koululaisen ja opiskelijan ilmoittautuminen hammashoitopalveluiden käyttäjäksi” -lomakkeella, joka löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta.

Lomakkeen voi tilata myös keskitetystä ajanvarauksesta, puhelin 03 5657 0100.

Koulutapaturma on koulumatkalla tai kouluaikana sattunut tapaturma.

Opiskelija ohjataan hoitoon terveyspalveluiden neuvonnan antaman ohjeen mukaan alueen terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan.

Koulutapaturmista täytetään aina koulutapaturmalähete, joka on edellytys vakuutuskorvausten saamiseksi. Huoltajan käyttäessä omatoimisesti yksityisiä sairaanhoitopalveluja kustannuksia ei korvata.

Opiskelijakunta ja tutorit

Tampereen yliopiston normaalikoulussa toimii aktiivinen opiskelijakunta, jonka jäseniä ovat kaikki lukiolaiset. Vuoden vaihteessa opiskelijakunta valitsee keskuudestaan hallituksen, jonka tehtävänä on johtaa ja ohjata opiskelijakunnan toimintaa ja toimia lukiolaisten edunvalvojana.

Kussakin ryhmässä toimivat ryhmien yhdyshenkilöt ovat olennainen linkki opiskelijakunnan toiminnassa ja myös opettajakuntaan päin. Opiskelijakunnan edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lukion opettajakunnan kokouksissa. Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen myös säännöllisesti erilaisin kyselyin ja työpajoin. Lähtökohtanamme on, että kynnys ideoiden ja muiden asioiden esille ottamiseen ja yhteiseen kehittämiseen on mahdollisimman matala.

Kukin yhdyshenkilö on velvollinen kuuntelemaan ryhmäänsä ja tuomaan hallitukselle aloitteita ja tietoa omasta ryhmästään. Hallituksen tulee kuulla ryhmien yhdyshenkilöitä säännöllisesti ja välittää heidän kauttaan tietoa hallituksen toiminnasta ryhmiin.

Opiskelijakunnan ohjaava lehtori on Antti Hiitti.

Opiskelijakunnalla on oma osio kotisivuilla http://norssinlukio.fi/

Tutorit auttavat uusia opiskelijoita erityisesti lukio-opintojen alussa. Tutoreiden tehtävänä on järjestää uusille 1. vuoden opiskelijoille opastusta, toisiinsa tutustumista sekä auttaa opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on, että tutorit auttavat ja tukevat muita opiskelijoita ja pyrkivät toiminnallaan lisäämään kouluyhteisön hyvinvointia.

Tutorit osallistuvat ja järjestävät lukuvuoden aikana erilaisia tapahtumia ja tempauksia, kuten auttavat uusia opiskelijoita lukujärjestyksien teossa, osallistuvat uusien opiskelijoidenryhmäytykseen ja vierailevat ryhmänohjaajan tuokioilla, vanhempainilloissa ja lukion esittelyillassa.

Tutoriksi kouluttaudutaan lukion ensimmäisen vuoden aikana. Koulutuksen aikana perehdytään tutorina toimimiseen, ryhmän ohjaamiseen, sosiaalisiin taitoihin ja suunnitellaan yhdessä tulevaa tutortoimintaa. Tutorkoulutuksesta ja -toiminnasta vastaavat opettaja Minna Törrönen ja koulukuraattori Linda Hakanen. Lisäksi opiskelijat osallistuvat Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston järjestämään tutorkoulutukseen.

Lukion tutorit 2020-2021 

Jenny Hulkkonen
Siiri Ojala
Sade-Maria Wiherkoski
Miika Nummela
Jonatan Saariniemi
Matias Sainio
Teemu Torkkola
Oona Uusmalmi
Siiri Vepsäläinen

Lukuvuosi 2020–2021

Syyslukukausi ke 12.8.2020 – ti 22.12.2020
Syysloma 12.10.2020 – 18.10.2020
Kevätlukukausi to 7.1.2021 – la 5.6.2021
Talviloma 1.3.2021 – 7.3.2021

Helaloma pe 14.5.2021