Musiikkiluokkien joulukonsertti 17.12. Yliopiston juhlasalissa

Tampereen yliopiston normaalikoulun musiikkiluokkien joulukonsertti pidetään tiistaina 17.12.2019 klo 18.30 Yliopiston juhlasalissa (Kalevantie 4). Ennakkolippuja voi kysyä musiikinopettajilta ja lippuja on saatavilla myös ovelta. Lippujen hinnat ovat 10€ aikuisilta ja 5€ lapsilta.

Lukuvuoden päättyminen perusasteella

Koulun syyslukukausi päättyy pe 20.12.2019
Alakoulu:
Alakoululaiset kokoontuvat omissa luokissa klo 8.15 valmistautumaan  perusopetuksen yhteiseen joulujuhlaan. Juhlan jälkeen on joulupuuron vuoro. Koulupäivä päättyy klo 11.
Yläkoulu:
Oppilaat ja opettajat nauttivat yhteistä joulupuuroa klo 8.15 alkaen. Joulujuhla on juhlasalissa klo 9-10. Tämän jälkeen kokoonnutaan luokanohjaajien kanssa kotiluokissa, ja koulu päättyy klo 11 mennessä.

Koulu jatkuu loppiaisen jälkeen 7.1.2020 lukujärjestyksen mukaan.

Jouluinen perhetapahtuma 9.12. klo 18-20

Jouluinen perhetapahtuma 9.12. klo 18-20 koulun juhlasalissa – Tampereen normaalikoulun Tuki ry järjestää yhdessä nuorisotoimen kanssa jouluisen perhetapahtuman koulun juhlasalissa (Kuokkamaantie 16) ma 9.12. klo 18-20.

Tapahtuman pääesiintyjä ilmoitetaan myöhemmin. Oppilaiden musiikki- ja sirkusesitykset ovat tervetulleita.
Tuki ry järjestää kahvion ja myy tuoreita joulutorttuja, mehua, kahvia, teetä, glögiä ja kaupan pipareita.

Alakoulun kerhot syksyllä

Alakoulun kerhoesite jaetaan oppilaille koulussa 10.9. ja huoltajille on oma kerhotiedote Wilmassa. Vanhempainyhdistyksen Nekovan järjestämiin kerhoihin ja koulun omiin kerhoihin voi ilmoittautua 10.9.-16.9. Lisäksi Arkkitehtuurikoulu Tiili järjestää 2.-4.luokkalaisille koulussamme kerhon. 

Suurin osa kerhoista aloittaa toimintansa viikolla 38.

Syksyn aikana voidaan perustaa myös uusia kerhoja, kannattaa seurata tiedotteita!

 

 

 

 

 

 

Vierailu Rauman UNESCO-kohteisiin

Norssin 8.-luokkalaiset vierailivat Rauman UNESCO-kohteissa Sammallahdenmäellä ja vanhassa Raumassa. Sammallahdenmäellä sijaitsee 36 pronssikautista hautaröykkiötä. Pronssikautta elettiin 1500-500 eKr. Haudat olivat tärkeitä esi-isien palvomispaikkoja ja niihin haudattiin yli 21-vuotiaita miehiä.

Haudoille vietiin kiviä kunnianosoituksena esi-isälle ja auringonjumalalle. Joissain haudoissa on spiraalimuodostelma merkkinä auringonjumalasta. Pronssikauden ihmiset pyysivät esi-isiltä suojelusta ja apua mm. hirven hiihtoon ja hylkeen pyyntiin.


 

Opas pronssikaudenmukaisessa asussa

 

Pronssikaudelle tyypillisiä soittimia

Vanhassa Raumassa tutustuimme oppaan johdolla Pyhän ristin kirkkoon, joka oli alun perin katolisten frasiskaanimunkkien kirkko, mutta siitä tehtiin luterilainen kirkko, koska Pyhän kolminaisuuden kirkko paloi 1600-luvulla.

Pyhän ristin kirkko
 

Näimme Pyhän kolminaisuuden kirkon jäännökset, Suomen kapeimman kadun, kauniin, historiaa henkivän puutalokorttelin ja aikojen saatossa kapeaksi muuttuneen Raumajoen. Opas ilahdutti yhtä ryhmää puhumalla Rauman murretta, joka on sekoitus viroa, englantia ja ruotsia.

Kyltti Suomen kapeimman kadun seinässä

 

 

 

 

 

 

 

Artikkeli maantieteen opetuksesta ja oppimisesta

Lehtori Merja Kuisman kirjoittama maantieteen opetukseen ja oppimiseen liittyvä artikkeli on ilmestynyt kansainvälisessä julkaisussa. Artikkeli käsittelee opetuskokeilua, jossa pyrittiin yhdistämään maantiedon ainekohtaisiin tavoitteisiin niin sanottujen tulevaisuuden taitojen oppiminen. Opetusmallina käytettiin Kai Hakkaraisen ja kumppanien kehittämää tutkivan opetuksen mallia.

Lue lisää: https://norssi.uta.fi/tutkoke/

 

 

 

 

 

 

 

Kulku norssille väliaikaisjärjestelyin

Pihajärjestelyt Normaalikoululla (Kuokkamaantie 16) lukuvuoden alkaessa

Normaalikoulun etupihalla on meneillään maanrakennustyöt liittyen myöhemmin syksyllä valmistuviin siirtokelpoisiin koulurakennuksiin. Maanrakennustöille on varattu viikot 30-34 ja siirtokelpoisten rakennusten pystyttämiselle viikot 35-39. Valmistuviin tiloihin siirtyvät syysloman jälkeen luokat 1-2 Nekalan koulutalosta. Luokkatiloja riittää myös kolmasluokkalaisille, jotka jo heti lukuvuoden alusta alkaen työskentelevät Kuokkamaantien tiloissa. 

Rakentamisen aikana alakoululaiset saapuvat Kuokkamaantien koulurakennukseen portista, joka on nyt siirtynyt väliaikaisesti hieman lähemmäs Jokipohjantietä. Yläkoululaiset voivat käyttää samaa porttia lukuun ottamatta pyöräilijöitä ja mopoilijoita, joiden tuloportti sijaitsee Mäntyhaantien puolella. Yläkoululaisten mopo- ja pyöräparkki sijaitsee lähellä kyseistä porttia. Alakoululaisten pyörille löytyy vastaavasti tilaa läheltä Kuokkamaantien tuloväylää. Työmaa-alue sekä kulkuväylät pihalle on merkitty oheiseen karttaan.

Etupihan oleskelualue on rajattu työmaa-alueesta aitauksin. Välituntien ajaksi ohjaamme oppilaita lisäksi H-siiven takana olevalle piha-alueelle (piha-alue Jokipohjantien puolella). Myös Mustametsän piha-aluetta voidaan käyttää toisen sisäpihan kautta. Parhaillaan on rakentumassa etupihalle tulevien siirtorakennusten lähelle sekä H-siiven taakse kiipeilyalue. Koripallotelineet sijaitsevat niin ikään H-siiven takana. Lisäksi sisäpihalle tuodaan vielä ennen koulun alkua ulkopingispöytiä sekä penkkejä oppilaiden käyttöön. Muita välituntiaktiviteettejä pyritään kehittämään vähitellen.

Ladattava kartta (pdf)

Lisätietoja rehtorilta:
Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo
Kirsi-Liisa.Koskinen-Sinisalo@uta.fi
Puh. 050 5099226

 

 

 

 

 

 

 

Saudiopettaja rakennutti Suomi-koulun

Norssilla vieraillut saudiopettaja rakennutti Suomi-luokan

Raef Buo Edrees oli yksi 117 saudiopettajasta, jotka tutustuivat Suomen peruskouluun viime vuonna. Hän oli kouluttautumassa useita kuukausia Tampereen yliopiston normaalikouussa. ”Muutosagenteille” oli annettu missioksi uudistaa maan autoritääristä, lähinnä oppikirjoihin ja testaukseen perustuvaa opetusta.

Suomen Kuvalehti seurasi syksyn ajan Buo Edreesin opintomatkaa Tampereella. Saunan lauteilla hän oli keksinyt perustaa hybridin, suomalaisen ja saudiarabialaisen koulun risteytyksen.

Sen siemen olisi hänen oma luokkansa.

Palattuaan kotimaahansa Buo Edrees näytti koululaisille videoita ja kuvia kaukaa pohjoisesta. Sitten hän jakoi kyniä ja paperia: suunnitelkaa unelmaluokkanne.

Oppilaat olivat innoissaan. He piirsivät luokkaan uusia alueita. Sopen jossa voisi rentoutua ja lukea. Nurkkauksen jossa voisi opiskella omin päin. Tilan jossa voisi tehdä ryhmätöitä.

He toivoivat kunnon tuoleja, mukavia sohvia, tuliteriä älytauluja, tietokoneita ja tabletteja – myös opetusrobotteja ja 3d-tulostimen.

Kaikki on toteutunut öljyjätti Aramcon rahoittamassa opinahjossa.

”Luokka on kuin turvapaikka oppilaille”, Buo Edrees kuvailee sähköpostitse.

”He eivät halua lähteä sieltä pois. Ja kun heillä on ongelmia tai he haluavat rauhoittua, he tulevat sinne.”

Suomi-luokasta on tullut niin suosittu, että sinne on ilmestynyt kesken tunnin oppilaita muista luokista. Jotkut opettajat ovat olleet vihaisia, kirjoittaneet karkulaisille merkintöjä luvattomista poissaoloista.

”Minun on täytynyt lähettää oppilaita takaisin omiin luokkiinsa.”

 

Koko uutinen löytyy osoitteesta:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/saudiopettaja-rakennutti-kouluunsa-suomi-luokan-se-on-oppilaille-kuin-turvapaikka/?shared=1016856-573fa2e5-999 

 

 

 

 

Vuoden harjoittelunohjaaja Johanna Hildén

Vuoden harjoittelunohjaaja Johanna Hildén

SOOL on valinnut Johanna Hildénin Vuoden harjoittelunohjaajaksi 2018. Hän työskentelee Tampereen normaalikoulussa luokanopettajien harjoittelun ohjaajana.

Uutisesta kerrotaan www.sool.fi -sivustossa:

Vuoden harjoittelunohjaajan valinnassa sovelletaan SOOLin Suositukset opetusharjoittelulle -julkaisussa määriteltyjä hyvän harjoittelunohjauksen kriteereitä. Valinta julkistettiin 15. huhtikuuta SOOLin liittokokouksessa Helsingissä.

Luokanopettajaopiskelija Milla Smolanderin mukaan Johanna Hildén otti harjoittelijansa huomioon yksilöllisinä opettajaopiskelijoina, vaikka harjoittelu tapahtui pareittain. Hän ei koskaan tyrmännyt kunnianhimoisiakaan tuntisuunnitelmia vaan kannusti aina kokeilemaan. Hildénin organisointi ohjaukseen ja aikataulutus oli omaa luokkaansa ja hän oli valmistanut ekaluokkansa hyvin ulkopuolisin vierailijoihin.

”Johannan pitkä kokemus luokanopettajana ja harjoittelunohjaajana huokuu hänestä heti. Toivoisin, että jokainen luokanopettajaksi opiskeleva voisi päästä hänen ohjaukseensa! Johanna vastavuoroisesti haluaa oppia myös harjoittelijoilta, ei ainoastaan antaa palautetta ja jakaa omaa osaamistaan tuleville opettajille.”

Ohjattu opetusharjoittelu on merkittävä osa opettajankoulutusta, ja henkilökohtainen ohjaus on oleellinen osa koko opetusharjoittelua. Hyvä harjoittelun ohjaaja välittää opiskelijalle selkeää ja todenmukaista käsitystä opettajuudesta sekä antaa opiskelijan kokeilla ja epäonnistua. Laadukkaan harjoittelunohjauksen perustana on ohjaajan ammattitaito ja kyky huomioida harjoittelijan yksilölliset tarpeet.

Koko uutinen löytyy osoitteesta:
https://www.sool.fi/uutiset/vuoden-harjoittelunohjaaja-johanna-hilden-haluaa-oppia-myos-harjoittelijoilta/