• Kuvassa on suurella NORSSI-teksti ja joukko lukion opiskelijoita ulkona.

Tampereen Norssissa yliopistokampuksella järjestetään laadukasta lukio-opetusta ja aineenopettajakoulutusta sekä tehdään aktiivista opetuksen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa.

Punainen tausta
Kuvassa on kolme lukion opiskelijaa - yksi nuori mies ja kaksi nuorta naista - poseeraamassa.
Kuvassa on 17 nuorta miestä tummissa puvuissaan vanhojen päivän juhlissa poseeraamassa ja näyttämässä peukaloitaan ylöspäin.


LUKUVUOSI 2023–2024

Syyslukukausi
ke 9.8.2023–pe 22.12.2023

Syysloma
16.10.2023–20.10.2023

Joululoma

23.12.2023-7.1.2024

Kevätlukukausi
ma 8.1.2024–la 1.6.2024

Talviloma
26.2.2024 – 1.3.2024

Pääsiäisloma

29.3.2024-1.4.2024

Helaloma 9.5.-10.5.2024 (helatorstain jälkeinen perjantai on vapaa)

Norssin lukion opinto-opas 2023-2024

Lukion opinto-oppaaseen on koottu tärkeitä ohjeita koskien opiskelemista ja käytännön toimintaa  Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa.

Tervetuloa Norssin lukioon

Tervetuloa Tampereen yliopiston oman lukion opiskelijaksi!

Saat viettää lukiovuotesi ainutlaatuisessa ympäristössä Tampereen korkeakouluyhteisön keskellä, nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista ja rakentaa omaa yksilöllistä opintouraasi. Pyrimme toimimaan kaikilla tavoin opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi ja teemme lukiomme kehittämisessä tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

Lukiomme on dynaaminen yhteisö, joka kokeilee ja kehittää uutta, tekee yhteistyötä monissa paikallisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, osallistuu uusien opettajien kouluttamiseen ja viettää tavoitteellisen opiskelun rinnalla myös hauskoja rentoja hetkiä yhdessä erilaisissa tapahtumissa. Tervetuloa joukkoon!

Lukiomme koulutuksen järjestäjänä toimii Tampereen yliopisto ja lukiomme sijaitsee myös fyysisesti yliopiston keskustakampuksella. Siten korkeakouluyhteistyö on luonteva osa arkipäiväämme. Kannustamme sinua osallistumaan lukioaikanasi yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintoihin, tapahtumiin ja asiantuntijaluennoille, joita on runsaasti tarjolla.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio kuuluu hallinnollisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaan (EDU). Normaalikoulu kattaa kokonaisuutena opetuksen perusasteen luokista 1-9 lukioon saakka, perusasteen luokat sijaitsevat Nekalassa ja osa opettajistamme käy opettamassa myös siellä.

Normaalikouluilla on neljä päätehtävää:

  • Opetus
  • Opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelun ohjaus
  • Opetuksen ja oppimisen tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoiminta
  • Täydennyskoulutuksen tarjoaminen

Lukio kuuluu toisen asteen oppilaitoksiin. Lukiokoulutus antaa sinulle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa:

Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 2§)

Norssin lukion arvomaailman perustana ovat kansalaisen perusoikeudet ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet sekä sivistyksen ja luonnon vaaliminen. Koulumme on syrjinnästä vapaa alue. Opetus tähtää lukiolaisen kriittisen ajattelun kehittämiseen, uteliaisuuden ja tutkivan opiskeluotteen vahvistamiseen sekä oppimisen palon sytyttämiseen. Korostamme kaikessa toiminnassa vastuullisuutta, osallisuutta sekä yritteliäisyyttä.

Pidämme tärkeänä, että jokainen opiskelija osaa arvostaa jatkuvaa itsensä kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Norssissa oppiminen on ykkösasia. Rinnalla tärkeänä kumppanina kulkee opiskeluhyvinvointi. Tuemme ja ohjaamme sinua yksilöllisen ja mielenkiintoisen oppimispolun rakentamisessa.

Koko koulun henkilökunta sekä aktiivinen ja toimiva opiskelijakunta toivottavat sinut tervetulleeksi opiskelemaan norssilaisten joukkoon!

Terveisin,

Heidi Östring
lukion rehtori

Opiskelijakunnan hallitus toimii opiskelijoita varten. Tehtävämme on kuunnella teitä ja viedä teidän toiveitanne eteenpäin. Pyydämme teitä lukionne alusta alkaen ottamaan hallitukseen yhteyttä, mikäli teillä on opiskelijoiden hyvinvointia tai koulun toimintaa parantavia ehdotuksia.

Hallitus koostuu joka vuosi erilaisista yksilöistä, joilla jokaisella on omat tehtävänsä ja vahvuutensa. Haluamme auttaa teitä heti lukion alusta saamaan parhaan mahdollisen lukiokokemuksen.

Kehotamme teitä tutustumaan uusiin ihmisiin myös ikäluokkanne ulkopuolelta. Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa myös lähteä mukaan opiskelijakunnan hallituksen toimintaan, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus heti ensimmäisen vuoden syksyn lopulla.

Norssin lukio on pieni ja tiivis, joka antaa teille mahdollisuuden tutustua moniin upeisiin ihmisiin.

Terveisin lukion opiskelijakunnan hallitus

Yhteystietoja

Käyntiosoitteet Tampereen yliopiston keskustakampuksella   

 
Atalpa, Ratapihankatu 55 (opetustilat, liikuntatilat ja henkilöstön työhuoneet)
Pinni B, Kanslerinrinne 1 (opetustilat ja kouluruokailu)
Virta, Åkerlundinkatu 5 (musiikin ja kuvataiteen opetus)

Postiosoite 
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
33014 Tampereen yliopisto

Sirkustaiteen linjan sirkustekniikkakurssien opetus

Sorin Sirkus

Ahlmanintie 63, 33800 Tampere

https://www.sorinsirkus.fi/ 

Tampereen yliopiston keskustakampuksen kartta

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuni.fi. Työtilat sijaitsevat Atalpa- rakennuksen 3. kerroksessa.

Lukion rehtori Heidi Östring, puh. 050 420 1478, työtila Atalpa A305 lukion rehtorin sijaisena Aulikki Leisku-Johansson, puh. 050 318 7372, A305.
Vararehtori, ma. Tuija Alatalo, puh. 050 318 2612, työtila Atalpa A316
Hallintosihteeri Teija Voimio, puh. 040 190 1733, kanslia Atalpa A304
Opinto-ohjaaja Suvi Niemeläinen, puh. 040 190 1732, työtila Atalpa A218

Business Norssi -linjan koordinaattori, lukion vararehtori Aulikki Leisku-Johansson, puh.050 3187372, sijaisena Miina Juutila p. 050 318 2637
Business Norssi -linjan koordinaattori Eija Niskanen, puh. 050 318 2630
Sirkustaiteen linjan koordinaattori Martti Iso-Möttönen, puh. 040 190 1742

Koulupsykologi Henni Kukkonen (lukiolla ti) puh. 050 420 1404, työtila Atalpa A303
Koulukuraattori Karoliina Korhonen (lukiolla ke ja to) puh. 041 7302359, työtila Atalpa A303
Erityisopettaja Tiina Juutilainen (lukiolla ti ja pe) puh. 040 190 4215, työtila Atalpa A318

Opiskeluterveydenhuolto Tullinkulma (ei sähköpostia), puh. 040 806 2454
Hammareninkatu 5 B (3. kerros), 33100 Tampere, ajanvaraus ja neuvonta ma-pe klo 8.15–12.

IT-tuki

Yliopiston tietohallinnon palvelut (O365 ja Wilma -tunnushallinto):

It-Helpdesk, arkisin klo 8.00-17.00 p. 0294 520 500
it-helpdesk (ät) tuni.fi ja helpdesk.tuni.fi

Lukion pedagoginen it-tuki (mm. Abitti, Teams, Onenote): opettajat Juha Järvinen, Tero Luodeslampi, Marko Kallio

Opettajat tavoitat kätevimmin Wilma-viestillä. Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuni.fi ilman ääkkösiä. Poikkeukset on merkitty sulkuihin opettajan nimen kohdalle.

Opettajan nimen edessä kolmikirjaiminen lyhenne, joka toimii Wilmassa opettajan tunnuksena mm. lukujärjestyksesi tiedoissa.

Äidinkieli ja kirjallisuus 
ERI Eriksson Sirpa
EER Eerola Anu (periodissa 02)
MUS Mustonen Harri (myös S2–opetus)

Vieraat kielet ja ruotsi 
HAT Halttunen Ilona (ranska, ruotsi, englanti)
HIT Hiitti Antti (englanti, ruotsi)
KAL Kallio Marko (ruotsi, englanti)
MÄN Mäntylä, Johanna (venäjä periodeissa 2-3)
SAE Savela-Cowley, Riikka (englanti periodeissa 2-3)
SMI Stefan Smirnov (englanti, venäjä, työstä vapaana periodeissa 2-3)
TUA Tuuna-Kyllönen Tanja (saksa, ruotsi)

Ihmistieteet, katsomusaineet ja yhteiskunnalliset aineet 
ISO Iso-Möttönen Martti (terveystieto)
JUT Juutila Miina (historia ja yhteiskuntaoppi, Business Norssi -linja)
LEI Leisku-Johansson Aulikki (historia ja yhteiskuntaoppi, Business Norssi –linja), sijaisena Miina Juutila
NIS Niskanen Eija (historia ja yhteiskuntaoppi, Business Norssi –linja)
PÄÄ Pääkkönen Tuovi (uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia)
TÖR Törrönen Minna (psykologia) (minna.j.torronen at tuni.fi)

 

Matemaattis-luonnontieteelliset aineet ja tietotekniikka 
ALA Alatalo Tuija (kemia, matematiikka)
FAV Favorin Jukka (tietotekniikka)
HUU Huurtela, Tua-Juulia (maantiede)
JÄR Järvinen Juha (fysiikka)
KOS Korenius-Toikka Iida (matematiikka)
KYL Kylmälä Tuula (kemia, matematiikka)
LUO Luodeslampi Tero (matematiikka)
TIH Tiihonen Katja (biologia ja maantiede)
VAA Vaara Riikka (matemaattiset aineet)

Taito- ja taideaineet 
HEL Helppikangas Juha (sirkustekniikan opetus, Sorin Sirkus)
HUT Huttunen Anu (kuvataide periodista 03)
HYT Hytönen Suvi-Marja (liikunta),
ISO Iso-Möttönen Martti (liikunta)
KAN Kanerva Virva (kuvataide, periodit 01-02)
TON Toivanen Leena (musiikki)

Opinto-ohjaus 
NIE Suvi Niemeläinen, opinto-ohjaaja

Ensimmäisen vuoden opiskelijat 

23A Juha Järvinen

23B Minna Törrönen ja Riikka Vaara

23C Harri Mustonen (Business Norssi)

Toisen vuoden opiskelijat 

22A Ilona Halttunen

22B Martti Iso-Möttönen

22C Sirpa Eriksson ja Eija Niskanen (Business Norssi)

Kolmannen vuoden opiskelijat 
21A Marko Kallio ja Stefan Smirnov
21B Katja Tiihonen
21C Aulikki Leisku-Johansson, sij. Miina Juutila (Business Norssi)

Neljännen vuoden opiskelijat 
20A Antti Hiitti

Sirkustaiteen linjan opiskelijoita (23B, 22B ja 21B -ryhmissä) ohjaa ryhmänohjaajan lisäksi sirkustaiteen linjan koordinaattori Martti Iso-Möttönen.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio toimii Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Noin puolet opetuksesta sijoittuu Atalpa-kiinteistöön, jossa sijaitsevat myös liikuntatilat sekä henkilöstön työhuoneet ja lukion kanslia. Noin puolet opetuksesta on Pinni B -kiinteistössä, myös lukiolaisten kouluruokailu tapahtuu Pinni B:ssä. Musiikin ja kuvataiteen opetusta on Virta -kiinteistöissä. Juhlat ja isommat koko koulun tapahtumat järjestetään perinteikkäässä Päätalo-kiinteistössä ja sen juhlasalissa tai suurissa auditorioissa.

Lukiolaisillamme on mahdollisuus hyödyntää keskustakampuksen kirjastopalveluja, laajaa kahvilatarjontaa, kuntosalia sekä ulkoliikuntapaikkaa. Myös monet kampusalueen erikoistilat, kuten pelitutkimuksen yhteisötila OASIS ovat myös lukiolaistemme käytettävissä.

Pysäköintipaikkoja on koko yliopiston keskustakampuksen opiskelija- ja henkilöstömäärään nähden erittäin rajoitetusti. Ilman yliopiston pysäköintilupaa keskustakampuksella voi pysäköidä 2 h kiekkopaikoilla, mopot ja skootterit pysäköidään Atalpa-kiinteistön päätyyn merkitylle paikalle. Pysäköintipaikkoja kannattaa siis etsiä lähialueelta tai suosia julkisia kulkuvälineitä.

Lukuvuoden ensimmäisinä päivinä kierretään tilat, käydään läpi yhteiset säännöt ja tutustutaan toimintatapoihin. Turvallisuuskävely suoritetaan koulun alussa ryhmänohjaajan johdolla.

Lukiomme opiskelijat sijoittuvat yliopistokampukselle fyysisesti, mutta tarjolla on myös laajat mahdollisuudet yliopiston ja korkeakouluyhteisön opintotarjonnan, tapahtumien ja asiantuntijaluentojen sisällyttämiseen osaksi opintoja. Norssin lukio on yliopiston oma lukio!

Aikatauluja

Lukukaudet ja loma-ajat 2023-2024

 

Syyslukukausi
ke 9.8.2023–pe 22.12.2023

Syysloma
16.10.2023–20.10.2023

Joululoma

23.12.2023-7.1.2024

Kevätlukukausi
ma 8.1.2024–la 1.6.2024

Talviloma
26.2.2024 – 1.3.2024

Pääsiäisloma

29.3.2024-1.4.2024

Helaloma 9.5.2024.-10.5.2024 (helatorstain jälkeinen perjantai on vapaa)


Ylioppilasjuhlat

ti 5.12.2023 klo 13.00 Syksyn 2023 ylioppilasjuhla ja itsenäisyysjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo (Kalevantie 4)

la 1.6.2024 klo 10.00 Kevään 2024 ylioppilasjuhla ja kevätjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo (Kalevantie 4)

Huom! Juhlaharjoitukset ovat aina juhlaa edeltävänä arkipäivänä juhlapaikassa klo 15 – 17


Lukuvuoden 2023-2024 periodit

Periodi 1 9.8. – 29.9.2023 (38 työpäivää)
Periodi 2 2.10. – 29.11.2023 (38 työpäivää)
Periodi 3 30.11.2023 – 5.2.2024 (37 työpäivää)
Periodi 4 6.2. – 5.4.2024 (37 työpäivää)
Periodi 5 8.4.– 1.6.2024 (38 työpäivää)

* 1.periodin ABI-päätteisten kurssien opetusta on intensiiviopetuksena. ABI-päätteisten kurssien opetus päättyy jo pe 8.9.2023.

Päättöviikot 2023-2024

Päättöviikoilla periodin normaalista aikataulusta poikkeava ohjelma, joka merkitty Wilmaan.

Päättöviikko 1 25.9. – 29.9.2023
Päättöviikko 2 23.11. – 29.11.2023
Päättöviikko 3 30.1. – 5.2.2024
Päättöviikko 4 28.3. – 5.4.2024
Päättöviikko 5 24.5. – 1.6.2024

Abiturienttien koulutyö päättyy torstaina 8.2.2024 (penkkaripäivä), wanhojen päivää juhlitaan perjantaina 9.2.2024.


Määräaikoja 2023 – 2024

Uusintakuulustelujen arviointiaikaa opettajalla viikko (5 työpäivää) uusintakuulustelusta. 

T-merkintöjen arviointiaikaa opettajalla viikko (5 työpäivää) opiskelijoiden palautusmääräajasta.  

Suorittamattomista T-merkinnöistä opiskelijalle kirjataan K-merkintä (keskeytynyt), jonka jälkeen opintojakso/kurssi on opiskeltava uudelleen.

Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa ja ne pidetään 1.-4. periodin osalta alkaen kello 16:00 luokissa A144 ja A143. Kesäkuun 5. periodin uusintakuulustelu alkaa klo 9:00 luokissa A144 ja A143. Uusintakuulustelu kestää aina enintään kolme tuntia, jolloin voi suorittaa enintään kaksi koetta (useampia kokeita ei voi suorittaa). Uusintakuulusteluun otetaan vain ilmoittautuneet opiskelijat. Katso tarkemmat ohjeet uusintakuulusteluista opinto-oppaasta.



Ylioppilastutkinnon kokeiden koepäivät
on ilmoitettu Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla:

ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/koepaivat

Tuntikaaviot 

Tiistaisin poikkeava aikataulu ryhmänohjaustuokiosta (RO) johtuen, katso oppituntien kellonajat tuntikaaviosta. Opiskelijan henkilökohtainen työjärjestys näkyy suoraan Wilmassa.

1. periodin tuntikaavio

* 1.periodin ABI-päätteisten kurssien opetusta on intensiiviopetuksena. ABI-päätteisten kurssien opetus päättyy jo pe 8.9.2023. 

2.-5. periodien tuntikaavio

Päivittäinen lukujärjestys ja oppituntien aikataulu on nähtävillä Wilmassa. Oppituntien pituudet ovat periodista ja opintojen sijoittelusta riippuen 60 min, 75 min ja 90 min. Alla olevasta tuntikaaviosta näkyy viikon aikatauluraami, kullakin opiskelijalla oma lukujärjestys näkyy Wilmassa. Päättöviikoille Wilmassa on oma aikataulunsa, palautuspäivien sekä tapahtumien aikatauluista tiedotetaan Wilmassa.

Lukiolaistemme ruokailu tapahtuu Pinni B:ssä Compass Groupin ylläpitämässä yliopistoravintolassa, jonka nimi on Minerva. Lukiolaisille tarjotaan koululounas klo 10.30-11.00, jolloin ruoka haetaan linjastolta. Ruokailuun varattu aika on kokonaisuudessaan 40 minuuttia, jolloin koko lukio mahtuu syömään samanaikaisesti.

Opiskelijalla tulee ruokailussa olla päivittäin mukanaan KELA-kortti, ajokortti tai henkilökortti (viivakoodi luettavissa), jolla osoitetaan oikeus kouluruokailuun. Jos kortti unohtuu kotiin, on käytävä hakemassa päiväkohtainen erillinen todistus oikeudesta kouluruokailuun lukion kansliasta.

Mahdolliset erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat ilmoitetaan itse suoraan sähköpostilla Minerva-ravintolan henkilökunnalle osoitteeseen minerva@compass-group.fi. Muista laittaa sähköpostiin selvästi ohjausryhmätietosi sekä etunimesi ja sukunimesi.

Ravintolan yhteystiedot ja ruokalista löytyvät sivustolta: https://foodandco.fi/ravintolat/Ravintolat-kaupungeittain/tampere/minerva/

Tuntikaaviot 

Tiistaisin poikkeava aikataulu ryhmänohjaustuokiosta (RO) johtuen, katso oppituntien kellonajat tuntikaaviosta. Opiskelijan henkilökohtainen työjärjestys näkyy suoraan Wilmassa.

1. periodin tuntikaavio

* 1.periodin ABI-päätteisten kurssien opetusta on intensiiviopetuksena. ABI-päätteisten kurssien opetus päättyy jo pe 8.9.2023. 

2.-5. periodien tuntikaavio

Lukiomme illat kotiväelle lukuvuonna 2023-2024

Ryhmät 23ABC (1. opintovuosi)
ti 29.8.2023 klo 18.00, Pinni B1100 

Ryhmät 21ABC ja 20A (3.-4. opintovuosi)
ma 13.11.2023 klo 18.00, Pinni B1100 

Ryhmät 22ABC (2. opintovuosi)
pe 9.2.2024  klo 18.00 Wanhojen tanssien iltatilaisuus, Kuokkamaantie 16 juhlasali

Ryhmät 22ABC (2. opintovuosi)
ke 17.4.2024 klo 18.00, Pinni B1100 

Esittelyilta 9. luokkalaisille ja heidän kotiväelleen
ma 22.1.2024, klo 18.00, Pinni B1100 

 

Ylioppilasjuhlat 

ti 5.12.2023 klo 13.00 Syksyn 2023 ylioppilasjuhla ja itsenäisyysjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo (Kalevantie 4) 

la 1.6.2024 klo 10.00 Kevään 2024 ylioppilasjuhla ja kevätjuhla Tampereen yliopiston juhlasalissa, Päätalo (Kalevantie 4).  

Huom! Juhlaharjoitukset ovat aina juhlaa edeltävänä arkipäivänä juhlapaikassa klo 15 – 17 

Lukion käytänteitä ja pelisääntöjä

 

TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUN LUKION ARVOPAINOTUKSET 

 

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion toiminnan pohjana painotetaan lukion valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden, Tampereen korkeakouluyhteisön sekä UNESCO-kouluverkoston arvojen pohjalta erityisesti seuraavia:  

Oppijalähtöisyys

Ohjaamme ja tuemme jokaista opiskelijaa ja opetusharjoittelijaa hänen yksilöllisellä opintopolullaan. Tavoitteenamme kaikessa toiminnassa on oppijan paras. Edistämme opiskelijan elinikäisen oppimisen valmiuksien sekä yritteliäisyyden kehittymistä, yhteisöllisyyden, aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden rakentumista sekä hyvinvointia. Pedagogiset ratkaisut, opiskelijan ohjaus, hallinto sekä koulun arjen toimintakulttuuri tukevat oppijalähtöisyyttä.

Osallistava yhteisö

Opiskelijat, opetusharjoittelijat, henkilöstö, huoltajat ja sidosryhmät osallistetaan aktiivisesti ja systemaattisesti lukiomme toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiminnassa, viestinnässä ja päätöksenteossa painotamme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ohjaamme aloitteellisuuteen, avoimeen kohtaamiseen ja ennakkoluulottomuuteen sekä rakentavaan vuorovaikutukseen. Osallisuus rakentaa myös yhteisöllisyyttä.

Sivistys

Ohjaamme opiskelijoita tieteen ja tutkitun tiedon arvostamiseen. Korostamme tutkivaa otetta opiskelussa ja kykyä yhdistää eri tieteenalojen näkökulmia. Kasvatamme tiedollisesti sekä sydämeltään sivistyneitä nuoria.

Vastuullisuus

Edellytämme yhteisömme jäseniltä vastuullisuutta erityisesti opinnoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä.

Ohjaamme opiskelijoita vastuullisuuteen opintojen suunnittelussa, suunnitelman toteutuksessa. Kasvatamme vastuullisuuteen myös opinnoissa tapahtuvan tiedon rakentamisessa ja tiedon kriittisessä arvioinnissa.

Sosiaalisessa kanssakäymisessä painotamme jokaisen yhteisön jäsenen vastuullisuutta edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Arvostamme jokaista yhteisömme jäsentä omana itsenään. Emme hyväksy kiusaamista, häirintää tai syrjintää.

Kasvatamme vastuullisuuteen myös kestävän kehityksen näkökulmin, erityisesti koulumme UNESCO-koulun tehtäväkentän alla.

Seuraavat yhteiset käytänteet luovat viihtyisyyttä meille kaikille:

  1. Tervehtiminen kuuluu hyviin käytöstapoihin.
  2. Opiskelijoita ja opettajia kohdellaan keskinäisellä kunnioituksella ja kaikkien kanssa harjoitellaan tekemään ryhmässä hyvässä hengessä töitä. Minkäänlainen toisen ikävä kohtelu ei kuulu hyviin käytöstapoihin –  suosi siis kannustusta, auttamista ja hyvän hengen ylläpitämistä.
  3. Takit ja päällysvaatteet jätetään naulakkoon tai lokeroon oppitunnin ajaksi.
  4. Lakit otetaan pois päästä sisätiloissa (luokkatilat, ruokala erityisesti).
  5. Mobiililaitteiden käyttö oppitunnilla on sallittu vain opiskelutarkoituksiin.
  6. Nuuska kuuluu tupakkatuotteisiin eikä sen tai muiden tupakkatuotteiden tai päihteiden käyttö koulualueella ole sallittua. Tampereen yliopisto on savuton kampus.
  7. Omien jälkien siivoaminen on jokaisen velvollisuus yleisen viihtyvyyden vuoksi: siispä tuolit ja pöydät paikoilleen ja roskat roskikseen. Oppitunnin pitäjä ohjaa opiskelijat siistimään luokkatilan tunnin päätteeksi.
  8. Huomioi yliopiston kampusalueella liikkuessasi muut alueen toimijat; käytävillä on hyvä huomioida tutkijanhuoneet jne. ja välttää turhaa läpikulkua tai kovaäänistä keskustelua. Pysäkointialueella muistetaan riittävän hiljainen ajovauhti.

Järjestyssäännöt ja käytös 

Hyvä käyttäytyminen edellyttää muun muassa:
– muiden ihmisten arvostamista ja kunnioittamista
– erilaisuuden hyväksymistä
– yhteisestä ympäristöstä huolehtimista
– yhteisten sopimusten ja sääntöjen noudattamista.

Nämä asiat näkyvät arjessa esimerkiksi hyvänä kaveruutena, yhteistyötaitoina, kohteliaina ja ystävällisinä sanoina ja tekoina, toisista välittämisenä, koulun sisä- ja ulkotilojen viihtyisyytenä sekä hyvänä yhteishenkenä.

Nämä järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, joksi katsotaan työjärjestyksen mukainen koulupäivä sekä työsuunnitelman mukainen koulun ulkopuolinen toiminta.

Järjestyssäännöt Norssin lukiossa

  • Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja oikeus häiriöttömään työskentelyyn.
  • Vaaraa ja vahinkoa aiheuttava käyttäytyminen, esimerkiksi ilkivalta tai kiusaaminen, on kielletty.
  • Kouluun ei saa ilman hyväksyttävää syytä tuoda esinettä tai ainetta, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta.
  • Jokaisen kouluyhteisön jäsenen tulee huolehtia koulun alueen siisteydestä ja viihtyisyydestä.
  • Koulun alueella olevat kulkuvälineet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa asianmukaisella tavalla.
  • Oppitunneille saavutaan ajoissa, opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.
  • Oppitunnin aikana puhelinta tai muuta mobiililaitetta saa käyttää vain opettajan ohjeistamalla tavalla.
  • Poissaolo koulusta ilman pätevää syytä on kielletty.
  • Koulun yhteisissä tiloissa käyttäydytään asiallisesti.
  • Ruokailutilanteissa käyttäydytään asiallisesti ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailuaikoja tulee noudattaa.
  • Välitunnit vietetään ulkona tai sisällä aulatilassa. Päällysvaatteet säilytetään niille tarkoitetuissa paikoissa.
  • Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti.
  • Tupakan ja tupakan kaltaisten tuotteiden ja muiden päihteiden hallussapito ja käyttö sekä päihtyneenä oleminen koulun alueella ja koulun tilaisuuksissa on kielletty.
  • Opiskelijan hallussa oleva koulutyöhön liittymätön omaisuus on koulussa hänen omalla vastuullaan.
  • Koulussa tai koulun alueella otettuja kuvia tai videoita ei saa käyttää siten, että niillä levitettäisiin yksityiselämää loukkaavaa tietoa tai aiheutettaisiin muuta vahinkoa kuvan kohteelle.

Jos opiskelija toimii näiden järjestyssääntöjen tai koulun henkilökunnan antamien ohjeiden vastaisesti, seuraukset ovat lainsäädännön mukaiset. Erityisesti huomioon otettavia lakeja ovat lukiolaki ja -asetus.

Suunnitelma kurinpitomenettelyistä on luettavissa lukion opetussuunnitelman osana.

Lukiossa tiedotus hoituu pääosin sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta ja jokaisella opiskelijalla on velvollisuus seurata tiedotusta Wilmassa. Wilmasta näet lukujärjestyksesi, opintosuorituksesi ja kurssivalintasi sekä tulleet viestit ja tiedotteet. Lisäksi Wilma toimii ensisijaisena yhteydenpitovälineenä koulun ja opiskelijan sekä hänen huoltajansa välillä.

Lue siis säännöllisesti Wilmaa, jotta saat tärkeät viestit tietoosi. 

Jokainen opiskelija saa opintojen alkaessa Wilmaan oman käyttäjätunnuksen ja salasanan. Alle 18-vuotiaiden huoltajilla on omat käyttäjätunnukset ja salasanat, jotka ovat voimassa koko lukio-opiskelun ajan, ellei kansliaan muuta kirjallisesti ilmoiteta.

Opintojen suunnittelu ja eteneminen

1. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA, ryhmät 23ABC

  • Lue opinto-opas huolellisesti ja palaa tietoihin aina tarvittaessa.
  • Seuraa Wilman tiedotteita ja viestejä säännöllisesti.
  • Kysy aina rohkeasti neuvoa ryhmänohjaajaltasi tai muulta koulun henkilökunnalta, me olemme täällä sinua varten.
  • Lukiossakin huoltajien ja vanhempien tuki on edelleen tarpeen ja tärkeää.
  • Muista, että lukiossa vastuu opintojen suunnittelusta ja etenemisestä painottuu jo sinulle itsellesi, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja ovat kuitenkin tukenasi ja apunasi.
  • Lukio-opinnot vaativat työtä, pitkäjänteisyyttä sekä hyvää ajanhallintaa, kiinnitä näihin huomiota heti alusta alkaen. On tärkeää, että aikaa jää myös vapaa-ajalle ja rentoutumiselle.
  • Huolehdi, että opiskelet ensimmäisen vuoden aikana riittävästi opintoja (n. 60 opintopistettä)

2. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA, ryhmät 22ABC

  • Lue opinto-opas huolellisesti ja tarkista sieltä tietoja tarpeen mukaan lukuvuoden aikana
  • Tarkista suorittamasi opintopisteiden määrä (n. 60 opintopistettä toisen vuoden aikana), koska kolmannen vuoden opinnot kestävät pääsääntöisesti vain kolme periodia (4. periodi rauhoitettu yo-kirjoituksille).
  • Toinen vuosi on työntäyteinen vuosi, kiinnitä siis huomiota ajanhallintaan. Muista pitää huoli myös omasta jaksamisestasi.
  • Huomioi opinto-ohjelmassasi erityisesti aineet, jotka aiot kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Muista, että ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen edellyttämät opintojaksot pitää olla suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä, muutoin kokeeseen ei ole osallistumisoikeutta.
  • Eri aineiden valinnaisia opintoja on hyvä suorittaa toisena vuotena, samoin viimeiset pakolliset opinnot.
  • Tarkista, mitä voit hyödyntää yliopiston opintotarjonnasta. Opinto-ohjaaja auttaa aikataulun teossa ja kurssi-ilmoittautumisissa.

3. ja 4. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA, ryhmät 21ABC ja 20A

  • Tarkista jo syksyn alkaessa, että tulet saavuttamaan riittävästi opintopisteitä (vähintään 150) / kurssimäärän (vähintään 75 kurssia). Tee suunnitelma puuttuvien kurssien suorittamiseksi heti lukukauden alussa yhdessä ryhmänohjaajan ja/ tai opinto-ohjaajan kanssa.
  • Muista, että ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit pitää olla suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä (syksyn kirjoittajilla kirjoitettavan aineen viimeinen pakollinen kurssi pitää olla meneillään lukuvuoden alkaessa)
  • Huomioi, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kirjoitettavan aineen kaikkiin pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.
  • Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi lakkiaisjuhlassa la 1.6.2024 pitää kaikki kurssisuoritukset olla tehtynä 26.4.2024 mennessä. Mahdolliset viimeiset itsenäiset suoritukset tulee sopia huhtikuun alkuun 1.4.2024 mennessä, jotta opiskelu- ja arviointiaikaa jää riittävästi.
  • Lukio on suoritettu vasta kun vähintään 150 opintopistettä (sis. vähintään 20 valtakunnallista valinnaista) / 75 kurssia (sis. vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia) on suoritettu valtakunnallisen tuntijaon edellyttämällä tavalla.
  • Tarkista, ettei sinulla ole liikaa hylättyjä arvosanoja missään oppiaineessa. Sallitun rajan ylittävä määrä yhdessäkin oppiaineessa estää lukion päättötodistuksen saamisen ja ylioppilaaksi tulemisen!
  • Ylioppilastutkintotodistuksen saa vasta kun lukion päättötodistuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
  • Lukion päättövaiheen opiskelijan kannattaa valmentautua jatkoon yliopiston kursseilla, jotka voi hyväksilukea myöhemmissä korkeakouluopinnoissa. Lisäksi niistä saa lukiokursseja, jotka voidaan laskea kokonaiskurssimäärään. Kysy lisää opinto-ohjaajalta.

Lukion oppimäärän vähimmäisopintomäärä on 1.8.2021 jälkeen aloittavilla 150 opintopistettä. Tämä opintomäärä tulee olla valtakunnallisen tuntijaon ehtojen mukaisesti suoritettuna, jotta voi saada lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen.

Opintomäärä kannattaa jakaa tasaisesti eri opiskeluvuosille ja suositeltavaa onkin, että ensimmäisen ja toisen vuoden aikana opiskelija suorittaa opintoja opintopisteinä 60+60 eli yhteensä 120 opintopistettä, jolloin kolmannelle opintovuodelle jää yhteensä 30 opintopistettä. Mahdollisimman tasainen opintomäärä eri periodeissa takaa parhaan tuloksen ja sen, että jää tarpeeksi aikaa keskittyä opintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Yhden opintopisteen opetuksen laajuus on 19 x 45 minuuttia, suurin osa opinnoista tarjotaan kahden opintopisteen eli 38 x 45 minuutin opetusmääräisinä opintojaksoina.

Lukion opinnot jakautuvat

– valtakunnallisiin pakollisiin opintoihin (opiskeltava vähintään 94-102 opintopistettä)*
– valtakunnallisiin valinnaisiin opintoiihin (opiskeltava vähintään 20 opintopistettä)
– koulukohtaisiin valinnaisiin opintoihin, jotka laajentavat jo opittua, voivat olla eri oppiaineita yhdisteleviä temaattisia opintoja tai eri oppiaineiden integroituja opintojaksoja, kertaus- tai menetelmäopintoja tai muissa oppilaitoksissa suoritettavia opintoja.

Huomioitavaa on, että ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät pohjautuvat kunkin oppiaineen kaikkien pakollisten ja valtakunnallisten opintojen sisältöihin. 

*Pakollisten opintojen määrään vaikuttaa valitun matematiikan oppimäärään laajuus, pitkän matematiikan valinneilla pakollisia opintoja on 102 op, lyhyen valinneilla 94 op.

Valinnaisten opintojen valinnassa kannattaa miettiä valintoja omien kiinnostuksen kohteiden sekä oman ylioppilaskirjoitussuunnitelman pohjalta.

Taito- ja taideaineet 

Taito- ja taideaineissa on yhteensä viisi pakollista opintojaksoa: 1 kuvataidetta, 1 musiikkia ja 2 liikuntaa. Viidennen pakollisen opintojakson voi valita suoritettavaksi joko kuvataiteesta tai musiikista kiinnostuksensa mukaan.

Oppimäärän valinta (vieraat kielet, matematiikka) 

Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli (ruotsi) ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä. Mikäli opiskelija ei ole opiskellut ruotsia perusopetuksessa, hän voi anoa kirjallisesti lukio-opintojen alussa rehtorilta vapautusta ruotsin opiskelusta. Muussa tapauksessa toisen kotimaisen kielen opinnot suoritaan tuntijaon mukaisesti.  Valinnaisia vieraita kieliä (B2- ja B3 -kielet) voi opiskella monipuolisesti kiinnostuksensa mukaan.

Matematiikasta on valittava joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Matematiikan oppimäärän ensimmäinen opintojakso on yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille ja auttaa suuntaamaan valintaa. Oppimäärää on mahdollista tarvittaessa vaihtaa vielä lukio-opintojen aikana, tällöin tulee olla yhteydessä opinto-ohjaajaan.

Katsomusaineen valinta 

Uskonto (sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen) ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita pakolliseksi, jos kuuluu kirkkoon. Rehtorilta voi anoa kirjallisesti vapautusta lukion katsomusaineista, jos saa jonkin muun uskontokunnan opetusta, mutta lukion opintojen kokonaismäärän tulee silti olla vähintään 150 opintopistettä.

Opinto-ohjelman suunnittelu

Opinto-ohjelmaa suunnitellaan Wilmassa seuraavalle lukuvuodelle alustavasti joulu-tammikuussa ja suunnitelmaa tarkennetaan huhti-toukokuulla. Lukuvuodelle tehtyä opintosuunnitelmaa päivitetään määräaikojen mukaisesti aina tarvittaessa läpi lukuvuoden. Uudet opiskelijat suunnittelevat opintojaan lukio-opintojen alkaessa opinto-ohjauksessa.

Oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille. Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1.8.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan.

Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (lukiossa ylioppilastutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Oppivelvollisuuteen kuuluvien opintojen ja tutkinnon suorittamisen on edistyttävä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti (OVL 6 §). Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen oppimäärä tulee suorittaa neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opintojen edistymistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvollisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos opinnot eivät edisty riittävästi.

Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä säädetään oppivelvollisuuslain 7 §:ssä.
Perusteita oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämiselle ovat:

  1.  oppivelvollisuuden suorittamisen estävä pitkäaikainen sairaus tai vamma
  2.  äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa (käytännössä vanhempainpäivärahan saamisen ajalta)
  3.  tilapäinen ulkomailla oleskelu (esim. vaihto-opiskelu, perhe muuttaa tilapäisesti ulkomaille)
  4.  elämäntilanteeseen liittyvä muu painava syy, joka estää oppivelvollisuuden suorittamisen.

Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään oppivelvollisen taikka hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa hakemuksesta. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä päättää opetuksen tai koulutuksen järjestäjä. Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti eli oppivelvollisuuden suorittamisen esteenä olevan olosuhteen arvioidun keston ajaksi. Jos oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä haetaan sairauden tai vamman taikka vaikean elämäntilanteen vuoksi, tulee ennen päätöksen tekemistä selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä.

Oppivelvollinen voi lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon, mutta tällöin hänen tulee hakea Suomessa suoritettavissa opinnoissa oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeyttämistä. Jos oppivelvollinen muuttaa muutoin tilapäisesti ulkomaille muusta kuin opiskeluun liittyvästä syystä, kuten vanhempien ulkomailla työskentelyn vuoksi, ulkomailla asumisen aikana lapsi voi käydä esimerkiksi paikallista koulua, kansainvälistä koulua, ulkomailla toimivaa suomalaista koulua tai Eurooppa-koulua. Tässäkin tilanteessa oppivelvollisen tai hänen huoltajansa tulee hakea oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä opetuksen/koulutuksen järjestäjältä.

1.8.2021 jälkeen aloittaville lukio-opiskelijoille maksuttomia ovat:

  • opetus (maksutonta kaikille lukiolaisille)
  • päivittäinen ruokailu (maksutonta kaikille lukiolaisille)
  • opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit (esim. kannettava tietokone)
  • opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet
  • lukion oppimäärän päätteeksi suoritettavan ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät 5 koetta sekä niiden osalta hylättyjen kokeiden uusiminen
  • vähintään 7 kilometrin pituiset koulumatkat (korvataan KELAn maksaman koulumatkatuen kautta).

Huom! Lähtökohtaisesti kaikki opetus on maksutonta, mutta opintoja täydentävistä vapaaehtoisista toiminnoista (kuten retkien matkakustannukset ja pääsymaksut) voidaan periä maksuja. Myös pakollisiin opintoihin voi kuulua opintoja täydentäviä vapaaehtoisia retkiä, joista voidaan periä maksuja.

Lukion oppimäärän vähimmäisopintomäärä on 75 kurssia (ennen 1.8.2021 aloittaneet opiskelijat). Tämä opintomäärä tulee olla valtakunnallisen tuntijaon ehtojen mukaisesti suoritettuna, jotta voi saada lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen.

Opintomäärä kannattaa jakaa tasaisesti eri opiskeluvuosille ja suositeltavaa onkin, että ensimmäisen ja toisen vuoden aikana opiskelija suorittaa opintoja 30+30 eli yhteensä 60 kurssia, jolloin kolmannelle opintovuodelle jää yhteensä 15 kurssia. Mahdollisimman tasainen opintomäärä eri periodeissa takaa parhaan tuloksen ja sen, että jää tarpeeksi aikaa keskittyä opintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Yhden lukiokurssin laajuus on 38 x 45 minuuttia.

Lukion opinnot jakautuvat

– valtakunnallisiin pakollisiin kursseihin (opiskeltava vähintään 47-51 kurssia)*
– valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (opiskeltava vähintään 10 kurssia)
– koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin, jotka laajentavat jo opittua, voivat olla eri oppiaineita yhdisteleviä kursseja, kertaus- tai menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa suoritettavia kursseja.

Huomioitavaa on, että ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät pohjautuvat kunkin oppiaineen kaikkien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöihin. 

*Pakollisten kurssien määrään vaikuttaa valitun matematiikan oppimäärään laajuus, pitkän matematiikan valinneilla pakollisia kursseja on 51, lyhyen valinneilla 47.

Syventävien ja soveltavien kurssien valinnassa kannattaa miettiä valintoja omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta sekä oman ylioppilaskirjoitussuunnitelman pohjalta.

Taito- ja taideaineet 

Taito- ja taideaineissa on yhteensä viisi pakollista kurssia: 1 kuvataidetta, 1 musiikkia ja 2 liikuntaa. Viidennen pakollisen kurssin voi valita suoritettavaksi joko kuvataiteesta tai musiikista kiinnostuksensa mukaan.

Oppimäärän valinta (vieraat kielet, matematiikka) 

Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli (ruotsi) ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä. Mikäli opiskelija ei ole opiskellut ruotsia perusopetuksessa, hän voi anoa kirjallisesti lukio-opintojen alussa rehtorilta vapautusta ruotsin opiskelusta. Muussa tapauksessa toisen kotimaisen kielen opinnot suoritaan tuntijaon mukaisesti.  Valinnaisia vieraita kieliä (B2- ja B3 -kielet) voi opiskella monipuolisesti kiinnostuksensa mukaan.

Matematiikasta on valittava joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Matematiikan oppimäärän ensimmäinen kurssi on yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille ja auttaa suuntaamaan valintaa. Oppimäärää on mahdollista vaihtaa vielä lukio-opintojen aikana.

Katsomusaineen valinta 

Uskonto (sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen) ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita pakolliseksi, jos kuuluu kirkkoon. Rehtorilta voi anoa kirjallisesti vapautusta lukion katsomusaineista, jos saa jonkin muun uskontokunnan opetusta, mutta lukion kurssien kokonaismäärän tulee silti olla vähintään 75.

Opinto-ohjelman suunnittelu

Opinto-ohjelmaa suunnitellaan Wilmassa seuraavalle lukuvuodelle alustavasti joulu-tammikuussa ja suunnitelmaa tarkennetaan huhti-toukokuulla. Lukuvuodelle tehtyä opintosuunnitelmaa päivitetään määräaikojen mukaisesti aina tarvittaessa läpi lukuvuoden.

Lukio-opinnot voi suorittaa 2–4 vuodessa. Jos haluaa huomattavasti nopeuttaa opiskelutahtia, voi joutua suorittamaan kursseja itsenäisesti opiskellen ja mahdollisesti käyttämään hyväkseen myös kesäkuukausia.

Lukio-opintojen suoritusaikataulu voi olla jokin seuraavista vaihtoehdoista: 

a. Suoritat opinnot kolmessa vuodessa, jolloin voit aloittaa ylioppilaskokeiden suorittamisen toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä ja saat tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Tällöin aikaa opintoihin on yhteensä 13 jaksoa ja siten kursseja jokaisessa jaksossa pitää olla 5-6.Tämä vaihtoehto on suositeltavin ja yleisin.

b. Suoritat opinnot kahdessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi viimeistään kolmannen vuoden syksyllä, jolloin aikaa opintoihin on 11 jaksoa ja kurssimäärä on 6-7 jaksoa kohti.

c. Suoritat opinnot kolmessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi neljäntenä syksynä, jolloin opiskeluaikaa on 16 jaksoa ja kurssimäärä on 4-5kurssia / jakso.

d. Suoritat opinnot neljässä vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden keväällä, jolloin aikaa opintoihin on 18 jaksoa ja opintojen määrä jaksossa on noin 4. Neljännen vuoden opintoihin tulee olla aina perusteltu syy ja selkeä suunnitelma, joka tehdään opinto-ohjaajan kanssa. Neljän vuoden ohjelma voi olla tarpeellinen vaihtoehto esimerkiksi laajan opinto-ohjelman, kurssiarvosanojen uusimisen tai aikaa vievän harrastuksen vuoksi. Neljännen vuoden aikana lukio-opinnot tulee saada päätökseen. 

Suositeltavin ja yleisin aikataulu lukio-opintojen suorittamiseksi on vaihtoehto a, jossa lukio-opinnot valmistuvat kolmessa vuodessa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kurssikertymä ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana on vähintään 30 kurssia + 30 kurssia. Näin kolmannen vuoden kolmeen ensimmäiseen jaksoon jäisi 15 suoritettavaa kurssia. Opiskelu jatkuu kolmannen vuoden neljännessä jaksossa ylioppilaskokeisiin valmistautuen ja osallistuen.

Anomus opinto-oikeuden pidentämisestä kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen

  • on aina tehtävä kirjallisena yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja jätettävä lukion rehtorille (lomake Wilmassa ja kotisivulla)
  • anotaan ensin kolmen ja puolen vuoden opintoihin, mikäli ei ole aivan erityistä syytä pidentää opintoja neljään vuoteen. Opiskelija, joka ei ole anonut opinto-oikeuteensa pidennystä tai aloita opintojaan lukuvuoden alussa, katsotaan eronneeksi ilmoitusmenettelyn jälkeen.

Milloin opinto-oikeuden pidennystä haetaan?

Ammattiuraa edistävät, pitkäjänteiset tavoitteelliset harrastukset ja muu opiskelu sekä erityisen laajat lukio-opinnot tulisi ottaa huomioon jo lukioon tultaessa ja anoa tarvittaessa pidennettyä opintoaikaa.

Pitkäaikaisen sairauden vuoksi pidennystä haetaan tarvittaessa ja tapauskohtaisesti.

Vaihto-opiskelijavuoden jälkeen opiskelijan tulee myös hakea opinto-oikeuden pidennystä vaihto-opiskelun perusteella, jos pidennys on tarpeen.

Heikon opintomenestyksen takia pidentyvät opinnot on syytä anoa vasta toisen vuoden lopulla, kun kouluaikaa on jäljellä kolme jaksoa.

Tämä osio koskee vain ennen 1.8.2021 opintonsa aloittaneita opiskelijoita. (päivittyvä)

Lukiossa opiskelija hankkii itse kannettavan tietokoneen sekä kullekin kurssille tarvittavan oppimateriaalin, joka on nimetty lukuvuoden oppimateriaaliluettelossa.

Luetteloon on merkitty, voiko kursseille hankkia sähköisen kirjan (s), paperisen kirjan (p), vai kumman vain. Oppikirja on lähtökohtaisesti oltava mukana heti kurssin ensimmäisestä oppitunnista alkaen. Myös tietokone ja Abitti-tikku on syytä pitää mukana kaikkina oppitunteja sisältävinä koulupäivinä. Abitti-tikut jaetaan lukiolta.

Sähköiset kirjat ovat useimmiten euromääräisesti halvempia. Niille on valittavissa eripituisia lisenssejä. Koska lukio-opinnot kestävät yksilöllisesti 2-4 vuotta, on viisasta varmistaa, että lisenssi ei umpeudu liian aikaisin. Yleensä opiskelija tarvitsee oppikirjojaan vielä valmistautuessaan ylioppilaskokeisiin.

Joillakin kursseilla ei oppikirjaa osteta lainkaan, koska opettaja tekee oppimateriaalin itse tai opiskelijoiden kanssa.

Oppikirjojen lisäksi kursseilla hyödynnetään soveltuvia sähköisiä oppimisympäristöjä ja ohjelmia, jotka ovat pääsääntöisesti opiskelijalle maksuttomia.

Oppimateriaalilista lukuvuodelle 2022-2023 LOPS2016 mukaan opiskeleville opiskelijoille alla olevasta linkistä: PÄIVITTYVÄ

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion oppimateriaalilista LOPS 2016 mukaan opiskeleville

Lukuvuoden kurssitarjonta, kurssien opetussuunnitelman kuvaukset ja opiskelijan tekemät kurssivalinnat ovat nähtävillä opiskelijan omassa Wilmassa.

Kurssi-/opintotarjottimelle opinnot on sijoitettu kuhunkin jaksoon vaakariveille, jotka on numeroitu. Näitä numeroita kutsutaan tuntikoodeiksi tai palkeiksi ja ne osoittavat kurssin/opintojakson ajankohdan lukujärjestyksessä. Saman numeron kohdalla (1 – 8) olevat opinnot pidetään samalla tuntikoodilla tai palkilla eli varsinaisessa lukujärjestyksessä samaan kellonaikaan. Voit valita samalta palkilta (vaakariviltä) vain yhden kurssin/ opintojakson eli yhdessä periodissa voit osallistua enintään kahdeksan kurssin oppitunneille. Tarjottimella on myös lukujärjestyksen ulkopuolisia palkkeja, joilla olevat opinnot opetetaan koulun työajan ulkopuolella ja niillä on siten oma aikataulunsa.

Pääsääntöisesti oppitunteja on kolme kertaa viikossa ja oppitunnin pituus on 60, 75 tai 90 minuuttia. 1. periodissa on erilainen aikataulu kuin periodeissa 2.-5., jotta lukion aloitus uusilla opiskelijoilla sekä toisaalta syksyn ylioppilaskirjoitukset vanhemmilla ikäluokilla voidaan huomioida. Tuntikaaviosta näet, minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan palkin oppitunnit pidetään.  Valintojen jälkeen tunnit, kellonajat ja tilat näkyvät myös Wilmassa lukujärjestyksessäsi.

Osa kursseista/opintojaksoista toteutetaan vuorovuosittain ja ne ovat valittavissa vain toteutusvuonna.

Jos valitun kurssin/opintojakson tai ryhmän kokonaisopiskelijamäärä jää alle 12 opiskelijan, osa kurssin/opintojakson opetuksesta voidaan toteuttaa itsenäisenä opiskeluna.

Tuntijakotaulukko näyttää yleisnäkymän lukiomme kurssitarjonnasta, varsinainen lukuvuoden 2022-2023 kurssi-opintotarjotin ja opintojen kuvaukset ovat nähtävillä Wilmassa. 

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintotarjontatiedot löytyvät korkeakoulujen verkkosivustoilta tai erilliseltä yhteistyötarjottimelta, opinto-ohjaaja auttaa valintojen ja ilmoittautumisen tekemisessä.

Opiskelija suunnittelee opintonsa ohjatusti itse ja tekee opintosuunnitelmansa (= kursseille / opintojaksoille ilmoittautumisen) aina lukuvuodeksi kerrallaan Wilman kurssi-/opintotarjottimen kautta.

Opiskelija päivittää opintosuunnitelmaa aina tarpeen mukaan lukuvuoden aikana opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa, kuitenkin siten, että opintosuunnitelma on tarkistettu määräaikojen taulukon aikataulun mukaisesti. 

Ks. opintosuunnitelman päivittämisen määräajat lukuvuodelle 2023-2024: https://www.tuni.fi/norssi/wp-content/uploads/aikojen-taulukko.jpg

Korkeakoulujen opintoihin ja verkko-opintoihin ilmoittautumisesta saat lisätietoja ja ohjeita lukion opinto-ohjaajalta.

Opintoja on mahdollisuus perustelluista syistä suorittaa itsenäisesti, kuitenkin aineenopettajien ohjauksessa. Itsenäisestä suorittamisesta tulee tehdä kirjallinen anomus ja sopimus (ks. Hakemukset ja päätökset -osio Wilmassa).

Itsenäisen suorituksen anomus tehdään Wilmassa sähköisesti, anomuslomake löytyy osiosta Hakemukset ja päätökset. Itsenäisissä suorituksissa on hyvä muistaa vaihtoehtona myös verkkokurssit.

  • Kurssin itsenäinen suorittaminen voi tulla kysymykseen mm. seuraavissa tapauksissa:
    – Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan
    – Opiskelija haluaa suorittaa kurssin/opintojakson, jota ei ole tarjolla kyseisenä lukuvuonna
    – Opiskelijan on mahdotonta sijoittaa kurssia/opintojaksoa omaan työjärjestykseensä lukuvuoden aikana

Menettelytapa:

  1. Opiskelija täyttää Wilmassa sähköisen anomuksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta, hakemus ohjautuu automaattisesti lukion rehtorille. Anomus löytyy Wilman välilehdeltä Hakemukset ja päätökset. Anomuksen tullessa tarkastellaan opiskelijan edellytyksiä ja perusteita itsenäiselle opintosuoritukselle. Myös meneillään olevien muiden opintojen kokonaisuutta tarkastellaan.
  2. Jos anomus on hyväksytty se ohjautuu rehtorilta Wilmassa sähköisesti aineenopettajalle täydennettäväksi, opettaja kirjaa hyväksyttyyn hakemukseen suorituksen tarkemmat sisällöt ja aikataulut. Yhteisessä sopimuksessa määritellään suorituksen sisällöt ja väli- ym. tehtävien palautusajat sekä mahdollinen koe. Lisäksi opiskelija saa ohjeet kurssin/opintojakson suorittamiseen liittyvistä muista menettelyistä.
  3. Päätös hylätystä tai hyväksytystä hakemuksesta (sisältäen opettajan ohjeet) tulee opiskelijalle nähtävillä Wilman Hakemukset ja päätökset -osioon.

Joidenkin kurssien/opintojaksojen (kuten liikunnan, vieraiden kielten suullisten opintojen, musiikin tai kuvataiteen) suorittaminen itsenäisesti on mahdollista vain poikkeustapauksissa.

Jotta itsenäisistä opinnoista voisi suoriutua hyvin ja saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot, yleisenä ohjenuorana on, että opiskelija on suoriutunut oppiaineen aiemmista kursseista/opintojaksoista keskimäärin vähintään arvosanalla 7.

Itsenäiseen suoritukseen ei voi saada lupaa, jos opiskelijalla on kesken saman aineen muita itsenäisiä suorituksia tai opiskelija on saanut hylätyn arvosanan kyseisen oppiaineen aiemmista opinnoista. 

Itsenäisen kurssien/opintojaksojen suorittamisessa on huomioitava riittävän pitkä opiskeluaika. Suorittamisluvan saamispäivämäärästä lukien tulee olla vähintään kaksi (2) viikkoa itsenäisen opintosuorituksen palautukseen opettajalle (sisältäen kokeet ja muut suoritteet), jonka jälkeen opettajalle on varattava vähintään yksi (1) viikko suorituksen arviointiin. Hakuprosessiin on varattava myös riittävä aika (käsittelyprosessiin ja ohjeiden antoon vähintään 1 viikko).

Osittain itsenäinen opiskelu voi tulla kyseeseen siinä tapauksessa, että valitun kurssin/opintojakson tai ryhmän kokonaisopiskelijamäärä jää alle 12 opiskelijan. Opettaja tiedottaa kunkin kurssin/opintojakson käytänteistä ja toteutustavasta kunkin kurssin/opintojakson alussa.

Muissa lukioissa suoritetut opinnot hyväksytään lukion oppimäärään. Kesälukioiden osalta on syytä etukäteen käydä tarkistamassa opinto-ohjaajalta kurssien vastaavuus (hyväksyttävän kurssin/opintojakson minimilaajuus on 30 oppituntia). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja myös ammatillisissa oppilaitoksissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä verkkokursseina. Hyväksilukua varten tarvitset todistuksen muualla suoritetuista opinnoista.

Muualla suoritettavista opinnoista, niiden hyväksymisestä lukion oppimäärään ja niiden kustannusten korvaamisesta saat tietoa opinto-ohjaajaltasi. Uusista avautuvista opiskelumahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuoden aikana.

Lukion oppimäärään voidaan hyväksyä myös muita koti- tai ulkomaisia opintoja. Päätöksen korvaavuudesta tai hyväksi lukemisesta tekee lukion rehtori tutustuttuaan alkuperäisiin todistuksiin.

Jos opiskelija haluaa korvata jonkin opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin/opintojakson muussa oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla, korvaavuus tulee etukäteen tarkistaa ja sopia asiasta lukion rehtorin ja/tai opinto-ohjaajan kanssa.

Oman lukion kurssitarjonnan lisäksi opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja yhteistyöverkostojen tarjonnasta. Verkkokursseja on tarjolla mm. Pirkanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten seututarjottimella.

Tämän lisäksi verkkokursseja voi suorittaa Suomen normaalikoulujen lukioiden yhteistyönä tarjoamina ns. eNorssi-verkkokursseina.

Myös yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat verkkokursseina toteutettavia opintoja.

Kysy aiheesta lisää opinto-ohjaajalta.

Norssin lukion opiskelijoilla on laajat mahdollisuudet osallistua korkea-asteen opintoihin. Korkeakouluopintojen suorittaminen jo lukioaikana auttaa suuntaamaan jatko-opintoihin hakeutumista ja syventämään lukion päättövaiheen osaamista.

Kootusti lukiolaisille löytyy tietoa korkeakouluyhteistyöstä ja opinnoista Tampereen yliopiston Juniversityn sivustolta: https://sites.tuni.fi/juniversity/nuoret-13-18/2-asteen-opiskelijat/

Voit tutkia mielenkiintoisia korkea-asteen opintoja joko suoraan yliopiston kurssitarjonnasta tai erityisesti lukiolaisille suunnatulta korkeakouluopintojen tarjottimelta: https://korota.blogit.tampere.fi/

Kun löydät sinua kiinnostavan kurssin, menettele seuraavasti: 

1. Ota yhteys lukion opinto-ohjaajaan, joka huolehtii ilmoittautumisesta ja auttaa aikataulujen järjestelyissä.
2. Mene kurssille ja suorita se loppuun
3. Saat todistuksen, joka kirjaa suorituksesi myös yliopiston tietojärjestelmään tulevaisuutta varten.
4. Tuo tieto suoritetusta kurssista myös lukion kansliaan, jotta se kirjautuu lukio-opintoihisi.

Tampereen yliopiston opintojaksoille ilmoittaudutaan elokuussa 2022. 

Tampereen kesäyliopiston syys- ja kevätlukukausien avoimeen yliopisto-opetukseen ja ammattikorkeakoulutasoisille kielikursseille ilmoittautuminen päättyy yleensä kaksi viikkoa ennen opintojen alkua. Kesäajan yliopistotasoiseen opetukseen ja reaaliaineiden kertauskursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa.

Reaaliaineiden kursseista maksat itse omavastuuosuuden. Muihin Korota-tarjottimen opintoihin voit saada maksuttoman opinto-oikeuden, mutta oma oppilaitoksesi maksaa opinnoistasi yliopistolle tai kesäyliopistolle.

Jos jätät saapumatta kurssille ilmoittamatta peruutuksesta etukäteen tai keskeytät opintosi muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi, peritään opintomaksu sinulta itseltäsi.

Kaikille yleisellä KOROTA-tarjottimella oleville kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut. Muiden yliopistokurssien osalta, käänny opinto-ohjaajan puoleen.

Tampereen kesäyliopisto https://tampereenkesayliopisto.fi/ tarjoaa abi- ja lukiolaiskursseja pääosin kesällä, mutta joitakin kursseja myös kevään lukulomalla. Muista kuin Korota-tarjottimella olevista kursseista sinun täytyy itse maksaa kurssimaksu, jonka suuruus ilmenee kurssikuvauksesta.

Keskustele yliopisto-opinnoista aina ensin lukion opinto-ohjaajan kanssa.

Kansainvälisyys ja kielitarjonta

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion painopistealueena on kasvatus kansainvälisyyteen, jota toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti niin, että se koskettaa koko opiskelijakuntaa. Koulu on vuodesta 1984 ollut mukana UNESCO:n luomassa ystävyyskoulutoiminnassa.

Kansainvälisyyskasvatuksen päämääränä on kulttuurien välinen ymmärtäminen sekä kasvaminen Euroopan kansalaisuuteen, jolloin tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään maailman kulttuurierot rikkautena. Opiskelijat tutustuvat eri kulttuurien tapoihin ja taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin tekijöihin kulttuureja rikastuttavina, köyhdyttävinä tai rakentavina voimina.

Normaalikoululla on yhteistyökoulutoimintaa lukuisissa eri maissa. Lisäksi tehdään oppiaineissa ja kursseilla tehdään erilaisia opintovierailuja ulkomaille. Vuosittain tulee myös uusia yhteistyökumppaneita.

Kansainvälisiä vieraita vierailee periodien aikana koulussamme, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus tavata kansainvälisissä tehtävissä toimivia asiantuntijoita.

Normaalikoulu ja eurooppalaiset yhteistyökoulut toimivat yhdessä Euroopan Unionin Erasmus+ -projektissa. Projektityöskentelyn lisäksi lukuvuosittain järjestetään 1-2 Eurooppa-viikkoa, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn projektimaissa tai omassa koulussa. Eurooppa-viikon vaihto-opiskelusta sekä majoittajana toimimisesta on mahdollista saada myös koulukohtainen valinnainen opintosuoritus.

Normaalikoulun opiskelijat voivat myös osallistua henkilökohtaiseen opiskelijavaihto-ohjelmaan, joka järjestetään eri yhteistyökoulujen kanssa. Opiskelija voi vaihto-ohjelmassa opiskella valitsemassaan yhteistyökoulussa n. 10 päivän ajan ja hänelle tehdään oma henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opiskelija-vaihto-ohjelma toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteella, jolloin isäntäperhe vastaa majoitus- ym. elinkustannuksista.

Toisen kotimaisen kielen lisäksi opiskelijan tulee opiskella lukiossa vähintään yhden vieraan kielen pitkä oppimäärä (A-kieli). Lukiossamme A-kielenä voi opiskella englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää.

Norssilla on mahdollista valita uutena alkavana B3-kielenä saksan, ranskan ja venäjän kielen opintoja, jotka toteutetaan siten, että opiskelija voi ottaa laajojakin kokonaisuuksia alkavista kielistä. Näissä kielissä voi myös jatkaa peruskoulussa aloitettua B2-kieltä.

Yhteistyötä tehdään myös Tampereen yliopiston kielikeskuksen kanssa, joka tarjoaa kattavan kieliopintovalikoiman lukion tarjontaa täydentäen samalla kampuksella. Esimerkiksi espanjaa peruskoulussa opiskelleet voivat jatkaa opintojaan yliopiston kielikeskuksen tarjonnan kautta, kielikeskuksessa voi opiskella myös kiinan kieltä.

Tampereen yliopiston kielikeskus sijaitsee samalla keskustakampuksella kuin Norssin lukio ja kuuluu samaan tiedekuntaan (Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta).

Erilaiset järjestöt ja yhdistykset järjestävät vaihto-opiskelu mahdollisuuksia lukiolaisille, vaihtopaikan voi hankkia myös itse.

Jos suunnittelet vaihto-opiskelua, ota yhteys opinto-ohjaajaan. Vaihto-opiskelusta tulee myös ilmoittaa rehtorille ja ryhmänohjaajalle kirjallisesti poissaoloilmoituksella hyvissä ajoin. Vaihto-opiskeluvuoden poissaoloilmoituksen lomakkeita saa lukion kansliasta. Oppivelvollisten eli 1.8.2021 jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden tulee anoa oppivelvollisuuden tilapäistä keskeyttämistä vaihto-opiskelun ajalle.

Vaihto-opiskelijavuoden lukiotasoisista opinnoista hyväksytään erikseen neuvoteltavat suoritukset. Perusperiaatteena on, että yksi kurssi/opintojakso vastaa 38 oppitunnin työmäärää. Yksi oppitunti on 45 minuuttia. Kun lukio-opintoihin anotaan hyväksyttäväksi ulkomaisia opintoja, tulee opiskelusuorituksista olla selkeä eritelty näyttö: opiskelupaikan taso, kurssin laatu ja kesto tunteina, arviointi ja/ tai osallistuminen poissaoloineen sekä suoritustaso.

Vaihto-opiskelu kestää pääsääntöisesti yhden lukuvuoden ja usein lukio-opintojen suoritusaikaa on pidennettävä. Kun palaat opiskelijavaihdosta takaisin, huolehdi rehtorille anomus opinto-oikeutesi pidentämisestä, opintoaika ei pitene automaattisesti.

Painotuslinjat (BN ja sirkustaide) sekä sMed-kokonaisuus

Mikä on Business Norssi?

Se on talous- elinkeino- ja yrityselämää. Linjalla on paljon vierailuja ja vierailijoita, teorian ja käytännön yhdistämistä, oman yrityksen suunnittelua ja yliopisto-opintoja. Talouteen ja elinkeinoelämään painottunut linja antaa opiskelijalle hyvän pohjan jatko-opintoihin.

BN-linjalla teemme monipuolista yhteistyötä niin yliopiston kuin erilaisten yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. Käytännönläheisyys on keskeistä. Teoriatietoja pääsee soveltamaan mielenkiintoisissa projekteissa ja hankkeissa, joita teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yrittäjyys luo mahdollisuuksia, työtä ja tulevaisuutta Suomessa, EU:ssa ja maailmalla.

BN-linjalla käytetään laajasti ongelmakeskeistä oppimista ja uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Opiskelijat käyttävät opinnoissaan ajankohtaisia materiaaleja. Kansainvälisyys ja kansainväliset verkostot tarjoavat nuorille mahdollisuuksia. BN-linjalla opiskelija voi kokeilla yrittäjänä toimimista, tutkimushaasteita ja osallistumista moninaisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. ​Opiskelijat voivat osallistua projekteihin ja laatia sekä tuottaa materiaaleja esimerkiksi yrityksille.

Ennen 1.8.2021 opinnot aloittaneet

BN-linjan suorittaakseen opiskelijan tulee osallistua vähintään 10 kurssille, joista kaikille yhteisiä ovat:
– YH1, YH2 ja YH3
– kaikille yhteiset 1. lukuvuoden BN-kurssit (YH8-YH12) sekä toisen vuoden kurssi YH14
– lisäksi vähintään 2 vapaavalintaista BN-kurssia.

1.8.2021 jälkeen aloittavat

Business Norssi -linjan opiskelija saa linjan opinnoista liitteen lukion päättötodistukseen, kun opiskelija on suorittanut vähintään 10 linjan opintojaksoa. Seuraavat opintojaksot edellytetään suoritettavaksi:

  • valtakunnalliset yhteiskuntaopin pakolliset opintojaksot YH1, YH2 ja YH3
  • Business Norssi -linjan opintojaksot: YH8, YH9, YH10, YH11, YH12 ja YH13
  • yllä mainittujen opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee vähintään yhden vapaavalintaisen Business Norssi -linjan opintojakson

Lisätietoja antavat Business Norssi -linjan koordinaattorit:

Aulikki Leisku-Johansson
puh. 050 318 7372
aulikki.leisku-johansson (at) tuni.fi

Eija Niskanen
puh. 050 318 2630
eija.niskanen (at) tuni.fi

Sirkustaiteen linjan opetus toteutetaan yhteistyössä Sorin Sirkuksen kanssa.

Sirkustaiteenopintojen yleiset tavoitteet:  

    • opiskelija ymmärtää sirkustaidetta ja sen merkitystä kulttuurissa
    • opiskelija tekee taiteellisia kokeiluja ja uskaltaa epäonnistua
    • opiskelijan luottamus itseen ja toisiin kehittyy
    • opiskelija osaa työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä
    • opiskelija harjoittelee eri sirkuslajeja pitkäjänteisesti
    • opiskelijan fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti
    • opiskelija valitsee oman sirkustaitolajin
    • opiskelija esiintyy opintojensa aikana ja löytää oman esiintyjäpersoonansa
    • opiskelija osaa perusteet esityksen valmistamisesta ja tuotannosta
    • opiskelija ymmärtää sirkustaiteen kansainvälisen luonteen

     

Opintojen arviointi ja todistus   

Opiskelija saa sirkustaiteen opinnoistaan suullista ja kirjallista palautetta. Opinnot arvioidaan asteikolla  
suoritettu tai hylätty annettujen tehtävien ja normaalien läsnäolokäytäntöjen mukaisesti.  
Sorin Sirkus antaa sirkustaiteen opinnoista todistuksen, joka annetaan erillisenä liitteenä lukion
päättötodistuksen yhteydessä.    

Harjoitustilat ja opettajat   

Sirkustekniikan opetus pidetään Sorin Sirkuksen tiloissa ja opettajina toimivat Sorin Sirkuksen opettajat, käytössä ovat myös Normaalikoulun lukion tilat ja opettajat muiden oppituntien sisällön mukaan.   

Soveltuvuuskokeet 

Sirkustaiteen linjalle järjestetään soveltuvuuskoe. 

Soveltuvuuskokeessa tarkastellaan hakijan liikunnallisia taitoja, taiteellista kykyä ilmaista itseään, yhteistyötaitoja sekä motivaatiota sirkuslinjan opintoihin 

Valintakriteereinä ovat fyysiset taidot, ilmaisutaito, sosiaaliset taidot sekä opiskelumotivaatio sirkuslinjalla.

Lisätietoja antaa sirkustaiteen lukiolinjan koordinaattori:
Martti Iso-Möttönen
puh. 040 190 1742
martti.iso-mottonen (at) tuni.fi

Sirkustaiteen linjan sirkustekniikkakurssien opetus järjestetään

Sorin Sirkuksen tiloissa Ahlmanintie 63, 33800 Tampere

https://www.sorinsirkus.fi/ 

Sirkustaiteen lukiolinjan opintotarjotin

Kaikilla Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa opiskelevilla on mahdollisuus halutessaan suorittaa lukiomme sMed -opintokokonaisuuden opintoja. sMed on luonnontieteitä, ihmistieteitä ja lääketiedettä yhdistelevä koulukohtainen opintokokonaisuutemme, joka on avoinna kaikille lukiolaisillemme. 

Opiskelija voi opiskella opintokokonaisuudesta valitsemiaan osioita. Jos opiskelija suorittaa sMed-kokonaisuudesta yhteensä vähintään 20 opintopisteen laajuudelta opintoja, opiskelijalle voidaan antaa päättötodistuksen liitteenä todistus opintokokonaisuuden suorittamisesta. 

sMed-opintokokonaisuus sisältää opintoja biologiasta, fysiikasta, kemiasta ja psykologiasta ja siihen kuuluvat opinnot on merkitty oppiaineiden alle tunnuksella sMed. 

Poissaolot ja myöhästymiset

Lukiolain (30 §) mukaan opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.

Norssin lukion poissaolojen selvityskäytännöissä pyritään siihen, että nuoria ohjataan työelämän ja muun yhteiskunnan edellyttämään tapaan poissaolojen ilmoittamisessa ja selvittämisessä.

Opiskelijalla ennalta tiedossa olevat poissaolot   

Ennakoitavat poissaolot anotaan ja selvitetään etukäteen: Ryhmänohjaajalta korkeintaan 3 päivän pituisiin poissaoloihin, yli 3 päivää kestävistä poissaoloista tehdään anomus rehtorille Wilman Hakemukset ja päätökset -osiossa.

Opiskelija selvittää etukäteen opettajilta ohjeet poissaolonaikaisista tehtävistä. Myös lyhyemmissä, etukäteen hyväksytyissä poissaoloissa opettaja voi vaatia korvaavia suorituksia poissaolojen ajalta opiskelijan osaamisen varmistamiseksi.

Sairauspoissaolot ja muut ennakoimattomat poissaolot   

Kaikki poissaolot on selvitettävä luotettavasti. Selvittämättömät poissaolot estävät kurssin/opintojakson arvioinnin.

Alaikäisen (alle 18-vuotias) poissaolot selvittää huoltaja omilla Wilma-tunnuksillaan.

Täysi-ikäisen opiskelijan poissaolon voi vahvistaa opiskelija itse alla olevin ehdoin, opiskelijan aiempi huoltaja tai terveydenhuollon toimija (terveydenhoitaja, lääkäri).

Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittää omat poissaolonsa omilla Wilma-tunnuksillaan seuraavin ehdoin:

  • Sairaudesta on ilmoitettu poissaolopäivän aamuna tai niin pian kuin mahdollista ryhmänohjaajalle Wilmassa ja syy on perusteltu. Samalla opiskelija selvittää eri oppituntien kohdalle poissaolonsa (myös poissaolon perustellun syyn).
  • Itse selvitettyjen poissaolojen määrä ei ylitä kolmea oppituntia/ kurssi tai opintojakso. Neljän tai useamman oppitunnin poissaolo kurssilta edellyttää virallista luotettavaa selvitystä ryhmänohjaajalle tai rehtorille (esim. terveydenhuollon todistus, entisen huoltajan selvitys). Huom! Koronavirusepidemian vuoksi opiskelija voi olla sairastapauksessa omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta poissa opetuksesta ryhmänohjaajan luvalla enintään viisi (5) päivää.

Päättöviikon poissaolon selvittämiseen pätevät samat käytänteet kuin opetusperiodinaikaisiin poissaoloihin. Huomioitavaa on, että periodin uusintakuulustelussa voi uusia korkeintaan kaksi koetta.

Kurssi/opintojakso keskeytyy, jos poissaoloja on yli 7/ kurssi. Opettaja voi vaatia korvaavia suorituksia poissaolojen ajalta opiskelijan osaamisen varmistamiseksi. Erityisistä syistä voidaan kurssin/opintojakson keskeytymisen osalta käyttää harkintaa (ryhmänohjaaja, aineenopettaja ja rehtori yhdessä). Kurssin/opintojakson opettaja keskustelee opiskelijan kanssa vakavasti, kun kurssi/opintojakso on keskeytymisvaarassa.

Seuraavat poissaolot ovat luvallisia ja ne merkitään Wilmaan turkoosilla ”Muu luvallinen poissaolo” –merkinnällä:   

  • etukäteen anotut ja myönnetyt poissaolot (esim. lomamatkat)
  • opiskelijakunnan hallituksen kokoukset (vain sovitussa määrin oppituntien aikana)
  • juhlaohjelmien harjoittelu (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)
  • koulun ulkopuolella tapahtuvat opintomatkat ja vierailut (opettaja tekee listan osallistujista)
  • osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin (opiskelija ilmoittaa itse etukäteen ao. opettajalle)
  • rehtorin, opinto-ohjaajan tai erityisopettajan luona käynnit
  • kuraattorilla tai koulupsykologin luona käynti
  • koulun edustaminen (järjestävä opettaja ilmoittaa)
  • tutortoiminta (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)
  • kutsunnat (opiskelija ilmoittaa etukäteen ao. opettajalle)

Huom! Mm. seuraavista syistä aiheutuvat poissaolot eivät ole luvallisia tai koulun hyväksymiä:

  • Autokoulun ajotunnit tai teoriaopetus eivät ole hyväksyttäviä poissaolon syitä,
    lukuunottamatta teoria- ja ajokoetta, joihin osallistumisesta opiskelija tuo todistuksen.
  • Mahdolliset työvuorot on ajoitettava oppituntien ulkopuolelle. Työvuorot eivät ole hyväksyttävä poissaoloperuste tai itsenäisen opiskelun peruste.

Jos poikkeuksellisesti olet myöhässä oppitunnilta, muista asianmukainen pahoittelu ja perustelu. Jos tiedät jo ennalta myöhästyväsi oppitunnilta, esimerkiksi hammaslääkärikäynnin vuoksi, hyviin tapoihin kuuluu ilmoittaa asiasta kurssin/opintojakson opettajalle etukäteen. Myöhästymiset merkitään Wilmaan.

Opettajalla on oikeus vaatia korvaavia tehtäviä toistuvista myöhästelyistä. Osa kurssin/opintojakson arvioinnista määräytyy aktiivisen osallistumisen ja tuntityöskentelyn kautta, joten toistuva myöhästely ja runsaat poissaolot saattavat vaikuttaa arvosanaan alentavasti. Myöhässä saapuminen häiritsee myös oppitunnin kulkua ja omaa oppimista.

Säännöllinen läsnäolo ja tehtävien tunnollinen suorittaminen on opiskelijan velvollisuus ja ne parantavat mahdollisuuksia hyviin tuloksiin.

Arviointi

Jokainen opiskeltu lukion kurssi tai opintojakso arvioidaan joko opetussuunnitelman mukaisesti numeroarvosanoin tai merkinnällä suoritettu/hylätty. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja hänen huoltajalleen kurssin tai opintojaksojen tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä sekä opintojen aikana, että kunkin periodin päätteeksi.

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin.

Kurssin opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot kurssin/opintojakson päättyessä opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Kurssi-/ opintojaksokohtaiset arviointiperusteet on kirjattu opetussuunnitelmaan ja käsitellään opiskelijoiden kanssa kurssin/opintojakson alkaessa.

Arviointi koostuu monipuolisesti koko kurssi-/ opintojaksonaikaisesta näytöstä, ei pelkästään kokeessa annetuista näytöistä. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät riittävästi. 

Kurssin-/ opintojaksonaikaiseen työhön kuluvat oppituntien ja määriteltyjen tehtävien lisäksi päättöviikon ohjelma Wilman lukujärjestyksen mukaisesti, samoin jakson palautuspäivän ohjelma, joka tiedotetaan erikseen.

Huomioithan, että selvittämättömät poissaolot estävät kurssin/opintojakson arvioinnin, joten huolehdithan poissaoloselvitykset aina mahdollisimman pian kuntoon.

T-merkintä

T-merkintä tarkoittaa, että opintosuoritusta on täydennettävä. Mikäli opiskelijan suoritus kurssin/opintojakson aikana on puutteellinen, voi kurssin/opintojakson opettaja antaa arvosanan sijaan T-merkinnän. Tällöin opiskelijan tulee täydentää suoritustaan opettajan ohjeiden mukaisesti määräaikaan mennessä (katso tarkat kunkin periodin arvosanojen annon sekä T-merkinnän suorittamisen päivämäärät määräaikojen taulukosta https://www.tuni.fi/norssi/lukio/opinto-opas/#toggle-id-8 ).

Jos T-merkintää ei suoriteta eikä kurssia/opintojaksoa täydennetä annetun määräajan puitteissa, tehdyt suoritukset raukeavat ja opiskelijan on opiskeltava kurssi/opintojakso uudelleen. Opintosuoritusrekisteriin jää merkinnäksi K (keskeytynyt), kunnes opiskelija opiskelee kurssin/opintojakson uudelleen. K tai T-merkityt opintosuoritukset eivät kerrytä lukion opintopiste- tai kurssimäärää.

Hylätyn kurssin/opintojakson opiskelija voi uusia joko uusintakuulusteluissa tai osallistumalla kurssin opetukseen ja kuulusteluihin. Kutakin hylättyä kurssia/opintojaksoa kohden opiskelija voi osallistua yhteen uusintakuulusteluun.

Hylätyn kurssin/opintojakson uusintakuulusteluun on osallistuttava heti kyseisen päättyneen periodin jälkeen. Uusintakuulusteluja järjestetään periodin päätyttyä ilmoitettuna aikana (ks. määräaikojen taulukko: https://www.tuni.fi/norssi/lukio/opinto-opas/#toggle-id-8. ) Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti Wilmassa. Kurssin/opintojakson arvosanaksi merkitään arvosana, joka muodostuu uusintakuulustelun arvosanasta ja aiemmista kurssin näytöistä. Viidennen periodin uusintakuulustelupäivänä saa uusia niitä kokeita, joiden osalta uusintaoikeutta ei lukuvuoden aikana ole käyttänyt.

Uusintakuulusteluun voi osallistua myös siinä tapauksessa, että opiskelija on ollut poissa kurssin/opintojakson päättöviikon kokeesta tai vastaavasta arviointitilaisuudesta.

Integroidun opintojakson uusiminen tapahtuu oppiainekohtaisesti. Integroidun opintojakson uusinnassa arvioidaan opintojakson hylätty osuus. 

Hyväksytyn kurssin/opintojakson opiskelija voi uusia yhden kerran uusintakuulustelussa. Tämä uusintakuulustelu on viidennen jakson uusintakuulustelu. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa myös opiskelemalla kurssin/opintojakson uudelleen. 

Yhdessä uusintakuulustelussa voi uusia korkeintaan kaksi koetta.

Uusintakuulustelutilaisuudet pidetään 1.-4. periodeissa kello 16.00 alkaen. 5. periodin uusintakuulustelutilaisuus alkaa jo klo 12.00.

Uusintakuulustelun kesto on kokeen alkamisesta enintään kolme tuntia eli n. klo 19.00 asti, myös kahden kokeen tekijöillä. Lisäaikaan oikeutetuilla kokeen uusijoilla koeaikaa on enimmillään klo 19.30 saakka.

Jos opiskelija esimerkiksi plagioi opiskelutyön, kopioi toisen tekemiä tehtäviä, palauttaa toisen tekemän työn omissa nimissään, lunttaa tai muuten syyllistyy vilppiin, hänelle annetaan lukiolainmukainen kirjallinen varoitus. Ennen varoituksen antamista kuullaan opettajaa, opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Plagiointi koulutehtävissä rinnastetaan vilppiin kokeessa (vrt. lukion opetussuunnitelman kurinpitosuunnitelma).

Vilpin ja plagioinnin ennaltaehkäisemiseksi opiskelijoille ohjeistetaan selkeästi palautettavien töiden ja/tai kokeiden yhteydessä mitkä apuvälineet ovat sallittuja kokeessa ja mitä vilpistä/plagioinnista seuraa. Koetilanteissa varmistetaan, että koetilaisuus on rauhallinen ja esillä ovat vain kokeessa tarvittava sallittu välineistö.

Lunttaamisen yrityksenä pidetään ylioppilastutkinnon tapaan myös mobiililaitteen tuomista koetilaisuuteen, jos laitteen käyttöä erikseen ei ole sallittu kokeessa.

Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin tai plagiointiin:  

  1. Asianomainen opettaja puhuttaa opiskelijan lukion rehtorin kanssa, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan ryhmänohjaajaa sekä alaikäisen opiskelijan huoltajaa.
  2. Opiskelijan kyseinen koesuoritus tai tuotos hylätään (vrt. Ylioppilastutkinnon menettely)
  3. Lukion rehtori antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen.

Mobiililaitteiden ja tietokoneiden käyttö oppitunneilla:

  • Kännyköitä ei ole syytä pitää esillä oppitunnilla, ellei opettaja erikseen ohjaa kännykän käyttöön opetuksessa.
  • Tärkeistä puheluista oppitunnin aikana sovitaan etukäteen opettajan kanssa.
  • Mobiililaitteiden ja tietokoneiden käytöstä opettaja antaa erikseen ohjeita. Pääsääntönä on, että niiden käyttö oppitunneilla liittyy käsiteltävän asian opiskeluun.

Arviointi periodin päätteeksi

Opiskelija saa jokaisen periodin jälkeen Wilmaan arvioinnin niistä kursseista, jotka hän on kokonaisuudessaan suorittanut jakson kuluessa. Tarkista arvioinnin tallennuspäivät määräaikojen taulukosta: https://www.tuni.fi/norssi/lukio/opinto-opas/#toggle-id-8. Opiskelijan ja huoltajan tulee seurata kirjattuja arviointeja ja opinnoissa etenemistään säännöllisesti, esimerkiksi T-merkinnän suorittamiseksi on toimittava ajoissa. Arviointi kunkin periodin päätteeksi on nähtävissä Wilmassa eikä siitä tulosteta erillistä opintosuoritusotetta.

Opiskelutodistus 

Tietyissä tilanteissa ja hakemuksissa opiskelija tarvitsee liitteeksi lukion opiskelutodistuksen, joka vahvistaa opiskelijan olevan läsnäolevana opiskelijana lukiossamme. Opiskelutodistuksen saa pyydettäessä lukion kansliasta.

Päättötodistus 

Opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion koko oppimäärän mukaiset opinnot. Päättötodistukseen merkitään oppiaineiden arvosanat koko suoritetun oppimäärän osalta sekä kussakin oppiaineessa suoritettujen kurssien/opintopisteiden määrä.

Ylioppilastutkintotodistus 

Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, ja läpäissyt ylioppilastutkintoon liittyvien pakollisten aineiden kokeet hyväksytysti. Ilman lukion päättötodistusta ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta.

Todistus oppimäärän suorittamisesta 

Mikäli opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, hän voi saada todistuksen lukion oppimäärän suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

Erotodistus 

Jos opiskelija eroaa lukiosta ennen koko oppimäärän suorittamista, hänelle annetaan erotodistus. Jos opiskelija aikoo erota lukiosta, hänen on keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja tehtävä rehtorille osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu eroilmoitus.

Jos oppivelvollinen opiskelija itse ilmoittaa eroavansa oppilaitoksesta eli keskeyttävänsä opinnot, eroamispäätöstä ei voida tehdä ennen kuin oppivelvollinen on osoittanut, että hänellä on uusi opiskelupaikka. Jos opiskeluoikeus on päättymässä opiskelijan runsaiden poissaolojen vuoksi, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää oppivelvollisen tilanne ennen opiskeluoikeuden päättymistä koskevan päätöksen tekemistä. Ennen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on ilman perusteltua syytä poissa opetuksesta.

Lukion päättövaihe ja ylioppilastutkinto

Lukion oppimäärän hyväksytyssä suorittamisessa ennen 1.8.2021 aloittaneet täytyy huomioida seuraavaa:

  • opiskelijan kurssimäärä 75 kurssia täyttyy
  • opiskelija on suorittanut kaikki valtakunnalliset pakolliset kurssit
  • opiskelija on suorittanut vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia
  • opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmansa oppiaineet (= nelosia ei ole liikaa)
  • hylätty koulukohtainen kurssi ei ole mukana kokonaiskurssimäärässä

Oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä arvosanoja eli nelosia voi olla enimmillään seuraavasti, jotta oppiaineen oppimäärä on hyväksytysti suoritettu:

Aineessa opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja Hylättyjä (arvosana 4)

saa olla enintään

1-2 0
3-5 1
6-8 2
9- 3

Lukion kurssimäärässä ja päättötodistuksessa ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään suorituksia voi enää jälkikäteen poistaa.

Koulukohtaisista kursseista kurssimäärään luetaan vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset kurssit.

Ennen lukion päättötodistuksen saamista opiskelija voi osallistua kerran kunkin oppiaineen koko oppimäärän käsittävään erilliseen kuulusteluun ns. preliminäärikorotukseen, joka on ennen kevään ylioppilaskoetta. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelun perusteella opiskelijan oppiaineen päättöarvosanaa voidaan korottaa, mikäli opiskelijan osaaminen on ollut oleellisesti parempaa kuin oppiaineen kurssien arvosanojen perusteella saavutettu arvosana osoittaisi. Kuulustelua ei voi uusia.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa päättöarvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi seuraavilla tavoilla:

  • Opiskelijan suorittamat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat lisänäyttöä ja ne voivat korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa.
  • Harkinnan perusteella voivat ko. ainetta opiskelijalle opettaneet opettajat ja rehtori yhdessä korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppianeen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Opiskelija voi itse hakea päättöarvosanan korottamista tai opettaja voi sitä esittää.

Päättötodistuksessa arvioidaan lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen 

Lukio-opintojen päättövaiheessa suoritetaan eri aineiden ylioppilaskirjoitukset, jotka järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkintoon kuuluvat kokeet voidaan suorittaa yhdellä kerralla tai hajautetusti enintään kolmena peräkkäisenä suorituskertana (kevät-syksy-kevät tai syksy-kevät-syksy). Mikäli kokeisiin ei ole osallistuttu mainitussa ajassa, on kaikki tutkintoon kuuluvat kokeet uusittava.

Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään lukion tuntijaossa määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Huomioitavaa on, että ylioppilaskirjoitusten kokeiden tehtävät perustuvat kyseisen aineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin.

Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kolmen kurssin suorittamista. Mikäli riittävä kielitaito on hankittu muutoin, voi anoa rehtorilta kirjallisesti lupaa osallistua ao. kielen kokeeseen ilman vaadittuja kurssisuorituksia.

Tutkinnon rakenne (ennen kevättä 2022 tutkinnon suorittamisen aloittaneet)

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: kaikille pakollisena kokeena äidinkieli ja kirjallisuus, kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavista:

– toinen kotimainen kieli
– vieras kieli
– matematiikka
– reaaliaine

Ylimääräisenä voi suorittaa yhden tai useampia kokeita seuraavista:

– matematiikka
– reaaliaine/reaaliaineet
– vieras kieli/kielet

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, minkä tasoisena hän kokeet suorittaa riippumatta siitä, minkä laajuista oppimäärää on lukiossa opiskellut. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa tulee kuitenkin suorittaa vaativamman tason (pitkän matematiikan tai A-kielen oppimäärän) koe.

Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Syksystä 2019 alkaen hyväksyttyjä kokeita saa uusia rajoituksetta. Hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista ilman aikarajaa.

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Opiskelija voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Kullakin tutkintokerralla (kevät/syksy) opiskelija voi siis osallistua enintään kahden reaaliaineen kokeeseen. Eri reaaliaineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:

– samana koepäivänä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka,biologia
– samana koepäivänä: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

Ylioppilaskokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa opinto-ohjaajan ohjeiden mukaan.

Ylioppilastutkinnon koepäivät on ilmoitettu Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat

Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat: 

laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I).

Ylioppilastutkinnosta ei anneta yleisarvosanaa.

Lisätietoa ylioppilastutkinnon suoritusohjeista ja eri oppiaineiden ylioppilaskokeista saat rehtorilta, opinto-ohjaajilta, aineenopettajilta sekä Ylioppilastutkintolautakunnan internetsivuilta osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/

Ylioppilaskokeet ja järjestelyt saattavat valtakunnallisesti päivittyä ja koulu järjestää käytänteistätarpeellisen määrän informaatiotilaisuuksia. Tiedotus toimii muutoin pääsääntöisesti Wilman kautta. Opiskelijan tulee osallistua infotilaisuuksiin tunteakseen kokeen käytännöt ja koulun menettelytavat kokeissa. Informaatiotilaisuuksista ilmoitetaan Wilmassa. Wilma-viestien ja tiedotteiden lukeminen on lukion päättövaiheessakin tärkeää tiedonkulun varmistamiseksi.

Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi Ylioppilastutkintolautakunnassa on käytössä oikaisumenettely. Se suoritetaan lautakunnassa erillisen hakemuksen perusteella. Tarkempia ohjeita saa rehtorilta ja Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta.

Ylioppilastutkinto uudistuu keväällä 2022

Uudistus koskee kokelaita, jotka aloittavat ylioppilastutkinnon suorittamisen keväällä 2022 tai sen jälkeen. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran suorittamaan ylioppilastutkinnon kokeita.

Uudessa tutkintorakenteessa ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Lue aiheesta lisää Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta:

https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/k2022-tutkintouudistus

Lukiodiplomi on taide- ja taitoaineissa suoritettava näyttö- tai päättötyö, joka vastaa vaativuudeltaan ylioppilaskokeen tasoa.

Lukiodiplomeja voi suorittaa esimerkiksi seuraavissa aineissa: kuvataide, musiikki ja liikunta. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden äidinkielen ja kirjallisuuden lukudiplomiin. Tarkemmat ohjeet saat kyseisten aineiden opettajilta.

Lukiodiplomien merkitys jatko-opintoihin hakeuduttaessa vaihtelee ja painottuu alakohtaisesti.

3. ja 4. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA, ryhmät 20ABC ja 19A

  • Tarkista jo syksyn alkaessa, että tulet saavuttamaan riittävän kurssimäärän (vähintään 75 kurssia). Tee suunnitelma puuttuvien kurssien suorittamiseksi heti lukukauden alussa yhdessä ryhmänohjaajan ja/ tai opinto-ohjaajan kanssa.
  • Muista, että ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit pitää olla suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä (syksyn kirjoittajilla kirjoitettavan aineen viimeinen pakollinen kurssi pitää olla meneillään lukuvuoden alkaessa)
  • Huomioi, että ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kirjoitettavan aineen kaikkiin pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.
  • Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi lakkiaisjuhlassa la 3.6.2023 pitää kaikki kurssisuoritukset olla tehtynä 26.4.2023 mennessä. Mahdolliset viimeiset itsenäiset suoritukset tulee sopia huhtikuun alkuun 1.4.2023 mennessä, jotta opiskelu- ja arviointiaikaa jää riittävästi.
  • Jos suunnittelet ylioppilaaksi tulemista syksyllä 2022, kaikki kurssisuoritukset tulee olla tehtyinä kaikkinensa 2. periodin loppuun mennessä eli 28.11.2022 mennessä.
  • Lukio on suoritettu vasta kun vähintään 75 kurssia (sis. vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia) on suoritettu valtakunnallisen tuntijaon edellyttämällä tavalla.
  • Tarkista, ettei sinulla ole liikaa hylättyjä arvosanoja missään oppiaineessa. Sallitun rajan ylittävä määrä yhdessäkin oppiaineessa estää lukion päättötodistuksen saamisen ja ylioppilaaksi tulemisen.
  • Ylioppilastutkintotodistuksen saa vasta kun lukion päättötodistuksen saamisen edellytykset täyttyvät.
  • Lukin päättövaiheen opiskelijan kannattaa valmentautua jatkoon yliopiston opinnoilla , jotka voi hyväksilukea myöhemmissä korkeakouluopinnoissa. Lisäksi niistä saa lukiokursseja, jotka voidaan laskea kokonaiskurssimäärään. Kysy lisää opinto-ohjaajalta.

Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta löytyy kullekin tutkintokerralle päivittyvä “Tiedote kokelaille”, joka sisältää tiivistetysti olennaisimmat tiedot ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille 

Ylioppilastutkinnon koepäivät ovat nähtävillä Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat

Opiskelun ohjaus ja tuki

Ohjaustyöstä vastaa lukion opinto-ohjaaja Suvi Niemeläinen. Henkilökohtaista neuvontaa varten opinto-ohjaaja on tavattavissa päivittäin klo 9:30–14:30 opinto-ohjaajan työtilassa A318 Atalpa 3. krs. Saat helpoiten ja varmimmin henkilökohtaisen ohjausajan tekemällä varauksen Wilmassa.

Opinto-ohjauksen kurssit 

Jokaisen opiskelijan opintoihin kuuluu pakollisena kaksi opinto-ohjauksen kurssia. Opinto-ohjauksen kurssien luokkatunnit on hajautettu kolmen lukiovuoden ajalle.

Ensimmäisenä vuotena oppitunteja pidetään

1. ja 5. jaksossa, toisena vuotena 4. jaksossa ja kolmantena kurssi 2. ja 3. jaksossa.

Opinto-ohjauksen luokkatunneilla käsitellään kaikkia opiskelijoita koskevia opinto-ohjauksen kysymyksiä. Voit kehittää omaa opiskelustrategiaa ja osaat tunnistaa entistä paremmin oman opiskelutyylisi. Saat tärkeätä tietoa yhteiskunnan ja työelämän ajankohtaisista muutoksista. Tutustut koulutukseen ja työelämään. Saat perustiedot ylioppilastutkinnosta ja jatko-opinnoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Saat tietoa korkeakouluopintojen luonteesta, opintojen rakenteista, koulutusaloista ja hakumenettelyistä eri oppilaitoksiin.

Opinto-ohjauksen kurssin suoritus edellyttää läsnäoloa kurssilla.

Henkilökohtainen ohjaus 

Henkilökohtaisessa ohjauksessa voit keskustella opintoihisi, koulutusvalintoihisi sekä ammatti- ja urasuunnitteluusi, tulevaisuuteesi ja elämäntilanteeseesi liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajasi kanssa.

Ainekohtainen ohjaus 

Aineenopettajilta saat yksityiskohtaista tietoa oppiaineiden sisällöistä, suoritusohjeista, ja alan muista mahdollisuuksista sekä tarvittaessa tukiopetusta.

Ryhmänohjaustuokio (RO) pidetään joka tiistai ja on merkitty opiskelijan lukujärjestykseen.

Tässä tuokiossa käydään läpi opiskeluun liittyviä olennaisia aiheita sekä tiedotetaan tarpeen mukaan ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjauksen ydinaluetta on myös oman ryhmän yhteisten asioiden käsittely ja ryhmäytyminen. Ryhmänohjaustuokiot edellyttävät läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.

Ryhmänohjaaja opastaa opiskeluun liittyvissä ongelmakohdissa ja auttaa tarvittaessa opiskelijaa tarkentamaan ainevalintojaan ja tavoitteitaan. Ryhmänohjaajat tukevat opiskelijaa opiskeluhuollossa ja seuraavat opintojen edistymistä. He neuvottelevat tarvittavista toimenpiteistä sekä mahdollisista opinto-ohjelman muutostarpeista opinto-ohjaajien kanssa ja suunnittelevat toimintaa muiden saman vuosikurssin ryhmänohjaajien kanssa.

Ryhmänohjaaja on opiskelijoiden lähin yhteyshenkilö opintoja ja opiskeluhyvinvointia koskevissa asioissa ja tärkeä linkki kodin ja koulun yhteistyössä.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa pyörii menestyksekkääksi osoittautunut opintoja tukeva varikkotoiminta. Varikkojen ajankohdat ilmoitetaan Wilmassa.

Opintoja tukevaa varikkotoimintaa on mm. englannissa, ruotsissa ja matematiikassa. Varikolla opiskelija saa opettajalta apua ja ohjausta niissä aineissa ja kursseissa/opintojaksoissa, jotka ovat tuottaneet hänelle ongelmia.

Varikolle voi tulla säännöllisesti koko lukuvuoden ajan, jolloin opiskelija voi saada varikosta myös lukiokurssin/opintopisteitä. Lukiokurssin/opintopisteitä saa kuitenkin vain, jos opiskelija ei ole tullut suorittamaan oppiaineen tietyn kurssin/opintojakson nelosta tms. vastaavaa.

Varikolla opiskelija voi saada tarvittavaa tukea, tarttua vaativampiin haasteisiin kuin oppituntien puitteissa on ollut mahdollista, tehdä kyseisen aineen läksyjä ja saada apua tarvittaessa, tai valmistautua kokeisiin yhdessä opettajan kanssa.

Myös opiskelija, joka haluaa varmistaa osaamistaan ja jakaa taitojaan, voi tulla ohjaajaksi varikolle ja saada lukiokurssin/opintopisteitä ohjaustoiminnasta. Varikko toimii koko lukuvuoden mahdollisimman samalla paikalla, ohjaavien opettajien jaksottaisen lukujärjestyksen vuoksi voi kuitenkin tulla muutoksia, joista tiedotetaan erikseen.

Erityisopettaja Tiina Juutilainen, puh. 040 190 4215, työtila A303, Atalpa 3. krs
(paikalla perjantaisin)

Lukion erityisopetus on pedagogista tukea, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa hänen opinnoissaan ja huolehtia tasavertaisista mahdollisuuksista lukio-opintojen suorittamiseksi. Erityisopettaja tukee ja ohjaa opiskelijaa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, oppimaan oppimisessa, oman oppimistyylin ja toimivien opiskelutekniikoiden löytämisessä sekä itsetunnon vahvistamisessa oppijana.  Erityisopettaja antaa yksilöohjausta, tekee oppimisvalmiuksia mittaavia kartoituksia ja opastaa erityisjärjestelyiden anomisessa ylioppilaskirjoituksia varten.

Oppimisen pulmien ilmaantuessa opiskelun tukimuotoja mietitään yhdessä opiskelijan kanssa hänen yksilölliset tarpeensa huomioon ottaen. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä ja tuen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti opintojen edetessä. Opiskelijan pyynnöstä tarvittavat tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Erityisopettajaan voi ottaa yhteyttä Wilman kautta, sähköpostilla tai puhelimitse.

Koulukuraattori Karoliina Korhonen, puh. 041 7302359, työtila A303, Atalpa 3. krs (paikalla keskiviikkoisin ja torstaisin).

Koulukuraattorin työn tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia, arjen sujumista ja vuorovaikutussuhteita. Koulukuraattori auttaa ja tukee opiskelijoita kaikenlaisissa koulunkäyntiin ja muuhun elämänpiiriin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä.  Koulukuraattori tarjoaa opiskelijoille keskusteluapua, tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä. Koulukuraattori toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien, kouluyhteisön työntekijöiden ja viranomaisten kanssa. Käynnit koulukuraattorin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulukuraattori on sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö, joka toimii myös tutortoiminnan toisena ohjaajana.

Koulukuraattori osallistuu opiskeluhuollon suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöhön sekä koulun ulkopuolisiin verkostoihin. Tarvittaessa koulukuraattori osallistuu myös yksittäisen opiskelijan asiaa käsittelevän monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn.

Opiskelija voi hakeutua koulukuraattorin luokse oma-aloitteisesti tai esimerkiksi ryhmänohjaajan, opettajan, huoltajan tai viranomaistahon pyynnöstä. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, joko soittamalla tai tekstiviestillä, Wilman kautta tai sähköpostitse (karoliina.korhonen@pirha.fi).

Koulupsykologi Henni Kukkonen  puh. 050 420 1404, työtila A303, Atalpa 3. krs (paikalla ti)

Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Käynnit koulupsykologin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin vastaanotolle voi opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan suosituksesta. Koulupsykologiin puoleen voi kääntyä, kun opiskelijaa vaivaa esimerkiksi väsymys, mielialan lasku, stressi, jännittäminen, ihmissuhdepulmat, elämän kriisitilanteet, syömishäiriöt jne.

Lukion psykologin tehtävät:

  • tukee opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia (yksilökäyntien, ryhmäinterventioiden sekä yhteisöön kohdistuvien toimien kautta)
  • kartoittaa opiskelijan psyykkistä vointia ja oppimisen ongelmia
  • ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin
  • tekee yhteistyötä opiskelijan ja tämän huoltajan, ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa opiskelijan suostumuksella
  • osallistuu opiskeluhuoltoryhmän toimintaan
  • konsultoi opettajia psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa

Koulupsykologin työn tavoitteena on auttaa opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi on toivottavaa, että kynnys yhteydenottoihin olisi matala. Tavoitteena on löytää yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin.

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse joko tekstiviestillä tai soittamalla (puh. 050 4201 404), Wilman kautta tai sähköpostitse (henni.kukkonen@pirha.fi).

Opiskeluterveydenhuolto

Norssin lukion terveydenhuoltopalveluista vastaa Pirkanmaan hyvinvointialueen Tampereen opiskeluterveydenhuollon Tullinkulman toimipiste. Toimipiste sijaitsee osoitteessa Hammareninkatu 5B, 3. kerros.

Palveluista ja ajankohtaisista asioista löytyy tarkat tiedot opiskeluterveydenhuollon nettisivuilta, joihin kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa https://www.pirha.fi/fi/palvelut/palveluhakemisto/opiskeluterveydenhuolto. Norssin opiskelijoita hoitaa Tullinkulman Tiimi 2. Ajanvaraus- ja neuvontapuhelin 040 806 2454 palvelee ma-pe klo 8.15–12. Tullinkulman toimipisteen toiminta perustuu ajanvaraukseen, avovastaanottoa ei ole. Vastaanottoaikoja oman tiimin terveydenhoitajille voi varata myös netissä opiskeluterveydenhuollon nettisivujen kautta.

Walk in -neuvonta palvelee Tullinkulman toimipisteessä ti ja to klo 10-11.

Koulun vastuuterveydenhoitajana toimii terveydenhoitaja Heta Lehtinen. Vastuuterveydenhoitaja koordinoi terveystarkastuksia, osallistuu opiskelijahuoltoryhmiin ja hoitaa muita yhteistyöasioita oppilaitoksen kanssa. Norssilaisia hoidetaan koko Tiimi 2:n voimin, joten terveydenhoitoasioissa ajan voi varata kenelle tahansa tiimin terveydenhoitajalle.

16-17 -vuotiaat saavat Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluista postitse kehotuksen varata ajan terveystarkastukseen. Ajanvarauksesta on huolehdittava itse. Ajan voi varata joko verkkoasioinnin kautta omilla verkkopankkitunnuksilla tai soittamalla keskitetystä ajanvarauksesta.

Lisätietoja Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon verkkosivuilta.

Vieraspaikkakuntalaiset opiskelijat voivat käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Palvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua”Vieraskuntalaisen koululaisen ja opiskelijan ilmoittautuminen hammashoitopalveluiden käyttäjäksi” -lomakkeella, joka löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta.

Lomakkeen voi tilata myös keskitetystä ajanvarauksesta, puhelin 03 5657 0100.

Koulutapaturma on koulumatkalla tai kouluaikana sattunut tapaturma.

Opiskelija ohjataan hoitoon terveyspalveluiden neuvonnan antaman ohjeen mukaan alueen terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan.

Koulutapaturmista täytetään aina koulutapaturmalähete, joka on edellytys vakuutuskorvausten saamiseksi. Huoltajan käyttäessä omatoimisesti yksityisiä sairaanhoitopalveluja kustannuksia ei korvata.

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki muuttui kaikilla toisen asteen opiskelijoilla 1.8.2021

Hyödynnä Kela-koulumatkatukilippua, joka tuo selvää säästöä koulumatkoillesi! Omat tai vanhempiesi tulot tai varallisuus eivät vaikuta tuen saantiin.

Nyssellä Kela-koulumatkatukilippu on 30 vrk kausilippu, joka sisältää rajattoman määrän matkoja 6 vyöhykkeellä A-F. Sama lippu käy Nysse-alueella busseissa, ratikassa sekä lähi- ja kaukoliikenteen junissa Nokialta, Lempäälästä ja Orivedeltä Tampereelle ja takaisin. Lisäksi 16.8. alkaen junalla myös Tesomalta.

Maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat (oppivelvolliset 1.8. 2021 jälkeen lukion aloittaneet) saavat tukea erilaisilla ehdoilla kuin muut opiskelijat. Jos koulutuksesi on maksutonta, voit saada tukea vähintään 7 kilometrin yhdensuuntaiselta koulumatkalta, muilla opiskelijoilla vähimmäiskilometrimäärä on 10. Nyssen osuus tulee kaikilla olla vähintään 5 kilometriä ja matkapäivien määrä vähintään 10 kuukaudessa. Koulumatkatuen määrään vaikuttavat matkapäivien määrä kalenterikuukaudessa, koulumatkan pituus ja kulkutapa ja oletko oikeutettu maksuttomaan koulutukseen. Tarkista oppilaitoksestasi, onko koulutuksesi maksutonta.

Toimi näin:

  • Koulumatkatukea haetaan 1.8.2023 alkaen kätevästi verkkohakemuksella OmaKelassa (www.kela.fi/omakela).
  • Jotta voit kirjautua OmaKelaan ja hakea tukea, tarvitset omat verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Huolehdithan siis ajoissa, että sinulla on käytössäsi tunnukset tai varmenne.
  • Lippu ladataan Nysse-matkakortille. Suosittelemme matkakortin ja lipun ostamista Nella.fi verkkopalvelusta , josta saat ne jonottamatta. Muistathan kuitenkin huomioida postin noin viikon toimitusajan. Vaihtoehtoisesti voit asioida Nyssen asiakaspalvelussa. Kelan myöntämä tuki on huomioitu suoraan lipun hinnassa.
  • Voit selvittää Kelan sivuilta löytyvän Koulumatkatuen laskurin avulla, saatko koulumatkatukea ja laskea arvion koulumatkatuen määrästä.

Muistathan, että Matkahuollon matkaliput eivät enää käy Nysse-liikenteessä.

Lisätietoja:

KELA – koulumatkatuki

Nysse – koulumatkatukilippu

Nella.fi

Opiskelijakunta ja tutorit

Tampereen yliopiston normaalikoulussa toimii aktiivinen opiskelijakunta, jonka jäseniä ovat kaikki lukiolaiset. Vuoden vaihteessa opiskelijakunta valitsee keskuudestaan hallituksen, jonka tehtävänä on johtaa ja ohjata opiskelijakunnan toimintaa ja toimia lukiolaisten edunvalvojana.

Kussakin ryhmässä toimivat ryhmien yhdyshenkilöt ovat olennainen linkki opiskelijakunnan toiminnassa ja myös opettajakuntaan päin. Opiskelijakunnan edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus lukion opettajakunnan kokouksissa. Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen myös säännöllisesti erilaisin kyselyin ja työpajoin. Lähtökohtanamme on, että kynnys ideoiden ja muiden asioiden esille ottamiseen ja yhteiseen kehittämiseen on mahdollisimman matala.

Kukin yhdyshenkilö on velvollinen kuuntelemaan ryhmäänsä ja tuomaan hallitukselle aloitteita ja tietoa omasta ryhmästään. Hallituksen tulee kuulla ryhmien yhdyshenkilöitä säännöllisesti ja välittää heidän kauttaan tietoa hallituksen toiminnasta ryhmiin.

Opiskelijakunnan ohjaavat lehtorit ovat Antti Hiitti ja Stefan Smirnov.

Tutorit auttavat uusia opiskelijoita erityisesti lukio-opintojen alussa. Tutoreiden tehtävänä on järjestää uusille 1. vuoden opiskelijoille opastusta, toisiinsa tutustumista sekä auttaa opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on, että tutorit auttavat ja tukevat muita opiskelijoita ja pyrkivät toiminnallaan lisäämään kouluyhteisön hyvinvointia.

Tutorit osallistuvat ja järjestävät lukuvuoden aikana erilaisia tapahtumia ja tempauksia, kuten auttavat uusia opiskelijoita lukujärjestyksien teossa, osallistuvat uusien opiskelijoiden ryhmäytykseen ja vierailevat ryhmänohjaajan tuokioilla, vanhempainilloissa ja lukion esittelyillassa.

Tutoriksi kouluttaudutaan lukion ensimmäisen vuoden aikana. Koulutuksen aikana perehdytään tutorina toimimiseen, ryhmän ohjaamiseen, sosiaalisiin taitoihin ja suunnitellaan yhdessä tulevaa tutortoimintaa. Tutorkoulutuksesta ja -toiminnasta vastaavat opettaja Minna Törrönen ja koulukuraattori Linda Hakanen (sij. Mari Juntunen). Lisäksi opiskelijat osallistuvat Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston järjestämään tutorkoulutukseen.

Lukion tutorit 2022-2023

22 A: Henrik Jansson, Heidi Jormanainen, Vilma Keskinen ja Minja Kirvesniemi

22B: Vilhelmi Korhonen, Matias Kortesniemi, Maxime Mournieu ja Uuno Törönen

22C: Leo Boström, Patrick Itäniemi, Viktoria Pogosova


LUKUVUOSI 2022–2023

Syyslukukausi
ke 10.8.2022–to 22.12.2022

Syysloma
17.10.2022–21.10.2022

Joululoma

23.12.2022-8.1.2023

Kevätlukukausi
ma 9.1.2023–la 3.6.2023

Talviloma
27.2.2023 – 5.3.2023

Pääsiäisloma

7.4.2023-10.4.2023

Helaloma 18.5.-21.5.2023 (helatorstain jälkeinen perjantai vapaa)

Kuva on vanhojen tanssiesityksestä Norssin juhlasalista, jossa opiskelijat ovat tiiviissä piirissä juhla-asuissaan.
Kuvassa on muutamia uusia ylioppilaita vastaanottamassa omaisten onnitteluita lukion kevätjuhlan jälkeen.
Kuva lukion oppitunnilta, jossa opiskelijat työskentelevät tietokoneiden, oppikirjojen ja tehtävien parissa.
Kuvassa poseeraa valkolakit päässään hymyillen 10 uutta ylioppilasta.